2 Operatiivisen johdon kontro∏imekanismit ja
Osakeomistuksen keskittymisen Vaikutukset
Tassa Iuvussa tarkastelen aluksi osakkeen roolia sekâ siihen sisâltyvân âânivallan
merkitystâ ja Iuonnetta sekâ sitâ, miten Osakkeenomistaja voi hyôdyntâa osake-
yhtiôlain sekâ yHtiojarjestyksen handle suomia keinoja vaikuttaa yhtiôtâ koskc-
viin pââtôksiin. Omistajan kâytossâ olevista suorista kontrollimekanismeista
tarkastellaan yhtiokokousta ja hallitusta. Luvussa sivuan myos hieman osake-
Omistamiseen Iiittyvia riskejâ, sekâ eri omistajien kâytossâ olevia informaatio-
kanavia yhtiôn toiminnallisen ja taloudellisen tilanteen arvioimiseksi.
2.1 Osakkeet ja âânioîkeus
Minka tahansa Osakeyhtiomuotoisen yhtion korkeinta pââtântâvaltaa on vain
SellaisilIa henkiloillâ, jotka Omistavat yhtion osakkeita. Heidân Vaikutusvaltansa
yhtiota koskeviin pââtôksiin on normaalitilanteessa muihin yhtion sidosryhmiin
nâhden ylivertainen. Tâssâ tutkimuksessa keskityn pelkâstâân Osakeyhtidihin,
jotka ovat Iistautuneet pdrssiin, eli yhtididen osakkeilla kâydâân julkisesti
kauppaa. Tallaisten pdrssiyhtididen Osakasrakenne on yleisesti varsin hajautunut,
jolloin yhtiossâ voidaan valtaa kâyttââ huomattavankin pienella âânimâârâllâ
suhteessa koko Osakekannan sisâltâmâân âânimâârâân. Joissakin tapauksissa, kun
yhtid on hakenut Iistautumista, on valta pyritty sâilyttamâân alkuperâisillâ
Omistajilla sisallyttâmâllâ yhtiojârjestykseen sopimus yhtion Osakesarjojen
sisâltâmâstâ erilaisesta âânivallasta. Osakeyhtidlain (3 Iuku 1 §) mukaan kaikki
osakkeet tuottavat yhtiossâ yhtâlâiset oikeudet. Yhtiojârjestyksessâ voidaan
kuitenkin mâârâtâ, ettâ yhtiossâ on erilajisia osakkeita tai ettâ sellaisia voidaan
Iaskea myohemmin Iiikkeelle. Yhtiojârjestyksessâ on myos mainittava eri
Osakelajien valiset eroavuudet, kunkin Iajisten osakkeiden lukumâârâ ja
Osakkeenomistajien etuoikeus uusiin Osakkeisiin osakepââomaa korotettaessa.