vaihtelee selvasti. Norjassa ja Suomessa palveluiden osuus on selvasti
alempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. EU-maista Saksassa, Ranskassa ja
Englannissa palvelusektorin osuus tuotannosta on noin 5 prosenttiyksikkôa
suurempi kuin Suomessa (kuvio 2.4).
Taulukko 1. Palveluiden*) osuus tuotannosta eraissa maissa, %
Maa |
Vuonna 1970 |
Vuonna 1980 |
Vuonna 1990 |
Vuonna 2000 |
USA |
61.4 |
62.5 |
69.4 |
725 |
Tanska |
62.8 |
67.5 |
70.4 |
71.8 |
Ranska |
54.6 |
60.8 |
67.9 |
71.7 |
Alankomaat |
54.9 |
62.7 |
65.2 |
71.3 |
UK |
54.5 |
57.2 |
64.7 |
71.3 |
Ruotsi |
57.3 |
63.8 |
66.2 |
69.6 |
Saksa |
47.9 |
56.6 |
61.1 |
68.8 |
Itavalta |
52.1 |
58.7 |
64.1 |
66.5 |
Suomi |
49.8 |
53.3 |
61 |
63.2 |
Norja |
__________62.9 |
_________57.3 |
_________62.9 |
________56.4 |
*) Yksityiset ja julkiset palvelut
Lahde: National Accounts of OECD Countries, Volume II
Palvelutuotannon rakenteessa on tapahtunut selvia yhdenmukaisia muutok-
sia eri maissa. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan seka liikennepal-
veluiden kysynnat ovat lisaantyneet lahes yleisen talouskehityksen vauhdis-
sa. Sen sijaan kiinteistô- ja liike-elamaa palvelevan toiminnan seka rahoitus-
ja vakuutustoiminnan tuotanto-osuudet ovat selvasti kasvaneet niin meilla
kuin useimmissa muissakin teollisuusmaissa (kuvio 2.6). Vertailumaissa ai-
noastaan Norjassa kiinteistô- ja liike-elamaa palvelevan tuotannon tuotanto-
osuus on pysytellyt ennallaan, muissa vertailumaissa toimialan osuus on
ollut selvassa kasvussa. Osittain tuotantorakenteen muutos on johtunut eri-
laisten toimintojen ulkoistamisesta, osittain kyseisten palveluiden kysynnan
aidosta muita toimialoja ripeammasta kasvusta.
Kuvio 2.5
Tuotantorakenne vuonna 2000