48
on ρuolet Suomessa yleisesti verovelvo∏iselle myonnettavâstâ hyvityksesta.
Verosopimus ei koske yhtioita, jotka yksin tai Osakkuusyhtioidensa kanssa
Omistavat vahintâân 10 prosenttia osinkoa maksavan Suomalaisen yhtion aanival-
lasta. Yhdistyneiden Kuningaskuntien kanssa solmittuun Verosopimukseen on
tehty muutoksia, joiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 1998 alussa, jonka
jalkeen yhtiôveronhyvitysta ei enaa myonneta.
Rajoitetusti Verovelvollinen Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan suoma-
Iaiselta yhtioita saamistaan osingoista Iahdeveroa. Lahdevero on 28 prosenttia,
ellei Verosopimuksissa toisin maarata. Suomi on solminut useiden valtioiden
kanssa Verosopimuksia, joissa osingoista maksettava Iahdeveroprosentti on
alennettu. Suomella on Verosopimuksia seuraavien Valtioiden kanssa: Itavalta,
Ranska, Sveitsi, Yhdistyneet Kuningaskunnat, Kanada, Tanska, Saksa, Irlanti,
Italia, Japani, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Yhdysvallat.
Lahdeveroa ei peritâ osingosta, joka maksetaan yhteisolle, jolla on kotipaikka
EUm alueella ja joka omistaa suoraan vahintaan 25 prosenttia osinkoja maksavan
Suomalaisen yhtion Osakepaaomasta, edellyttaen, etta yhteiso ei ole oikeutettu
Veronhyvitykseen Suomessa ja etta yhteiso on kotimaassaan Velvollinen suoritta-
maan yIeista yhtioveroa siten kuin direktiivissa 90/435/ETY mâaratâân.
More intriguing information
1. Cross-Country Evidence on the Link between the Level of Infrastructure and Capital Inflows2. The Trade Effects of MERCOSUR and The Andean Community on U.S. Cotton Exports to CBI countries
3. The name is absent
4. Locke's theory of perception
5. The changing face of Chicago: demographic trends in the 1990s
6. Beyond Networks? A brief response to ‘Which networks matter in education governance?’
7. Quelles politiques de développement durable au Mali et à Madagascar ?
8. The name is absent
9. Three Policies to Improve Productivity Growth in Canada
10. A methodological approach in order to support decision-makers when defining Mobility and Transportation Politics