23
Toimialojen pààstôerojen kuvaus
Toimialojen ilmastopââstojâ analysoitaessa on mââriteltâvâ aluksi mita Iasketaan
kuuluvaksi toimialan ilmastopââstoihin. On olemassa ainakin Seuraavat vaihtoehdot:
1. Toimialan pââstôiksi Iasketaan sen suorat prosessista ja sen yhteydessâ tapahtu-
vasta energian Uiotannosta aiheutuvat Iiiilidioksidi- ja muiden kasvihuOnekaasujen
pââstôt.
2. Toimialan pââstôiksi voidaan Iaskea edellisten Iisaksi myôs toimialojen yritysten
ostaman ja kâyttamân, muiden Uiottaman energian (sâhkôn, lâmmôn ja hoyryn)
Uiottamisesta aiheutuneet paâstot.
3. Laajemmassa Iaskelmassa Otetaan huomioon myôs muiden kaytettyjen panosten
Uiottamisesta aiheutuneet paâstot.
4. Elinkaariajattelun mukaisesti tâytyisi ottaa huomioon myôs tuotteiden kuluttami-
sesta aiheutuvat pââstôt sekâ tuotteiden nIoppukasittelyn" paâstot.
Ensimmainen Iaskutapa on sikâli kâytannôllinen, ettâ se Iiittaa pâastôt aina siihen
toimipaikkaan ja toimialaan, jossa ne syntyvat. Tapa 2 on sikâli perusteltu, ettâ se ot-
taa huomioon toimialan tuotteiden pââstôsisâllôn riippumatta siitâ onko energia os-
tettu tai tuotettu itse. Tavassa 3 Iaskenta pitâisi suorittaa Iopputuotetoimialoilla, joiden
pâastôt sisaltâisivât panosalojen pâastôt, kertautuvan Iaskennan estâmiseksi. Tavassa
neljâ pââstôjen selvittâmiseksi olisi Iaskettava tuotteiden elinkaaren aikana syntyvât
pââstôt ja kohdistamalla tuotteet Valmistajatoimialoille saataisiin selvitettyâ toimialo-
jen tuotteiden elinkaaripââstôt.
Vastaavasti voidaan selvittââ toimialojen ja niiden tuotteiden energiakertymât eri-
Iaisissa Iaajuuksissa. Energian kayttoâ ja aiheutettuja pââstôjâ on syytâ verrata eri ta-
soilla, koska nimenomaan Cnergiantuotanto on merkittâvâ ilmastopââstôjen lâhde.
Vertaamalla syntyneitâ pââstôjâ ja kulutettua energiaa pââstaân vertaamaan eri toimi-
alojen energiankâytôn pââstôVaikutuksia. Nâin toimialojen pââstôt suhteessa niiden
energiankâyttôôn (pââstôtehokkuudet) saadaan Skaalattua Verrannollisiksi.
Suomen toimialojen hiilidioksidipââstot jakautuivat taulukon 3.1 mukaan, kun
otetaan huomioon vain toimipaikan aiheuttamat pââstôt. Samassa taulukossa on esi-
tetty myôs polttoaineiden Iiankintamenot ja ilmansuojeluinvestoinnit.
Ilmansuojeluinvestoinnit ovat Vaihtoehtoiskustannus esimerkiksi pââstôveroille,
pâastokiintioille jne. Kuviossa 3.1 on kuvattu esimerkkinâ massan, paperin ja paino-
tuotteiden Valmistuksen bruttotuotannon ja Ilmansuojeluinvestointien kehitys rinnas-
tettuna ilmastopââstôihin. Vastaavat tarkastelut voidaan jatkotutkimuksessa tehdâ
muillekin teollisuuden toimialoille ja energiatuotannolle. Samalla voidaan esittââ ar-
vioita siitâ, mitâ pââstôt olisivat olleet vanhalla teknologioilla eli mikâ ovat tehtyjen
Ilmansuojeluinvestointien Vaikutukset eri toimialoilla
Toimialan suoria ilmastopââstojâ on myôs syytâ verrata toimialan synnyttâmâân
Jalostusarvoon ja sen bkt-osuuteen ja toimialan henkilôstômâârâân ja sen tyôlli-
Syysosuuteen. Kun tarkasteluun Iiitetaan kannattavuuden rakennetietoja (vrt. Salter-
kâyrât Hernesniemi (1992)) toimialan toimipaikoista saadaan erâânlainen Hskianalyy-
si siitâ, kuinka suuren osan jalostusarvosta ja tyôpaikoista mahdolliset Kioton sopi-
muksesta aiheutuvat kustannukset tekevât kannattamattomiksi.