The name is absent



25

Edellinen tarkastelu ei ota huomioon ostetnn sahkon, Iammon ja hôyryn tuotannon
energiapâàstojâ. Alla olevassa Euroopan komission ja VTTm Iaskemassa sàhkôn tuo-
tannon hiilidioksidipââstot on jaettu eri kulutussektoreille. Tama tavan 2 mukainen
jyvitys voidaan Jatkotutkimuksessa tehdâ hienojakoisemmalle toimialatasolle.

Esimerkkitarkastelu 1

Suomen hiilidioksidipââstot kulutussektoreittain

Suomen hiilidioksidin kokonaispââstôt jakautuvat kuvîon 3.2 mukaisesti vuonna 1996, jos sâh-
kôntuotanto Jyvitetaan kulutussektoreille. Suurimmat hiilidioksidipââstot aiheutuivat Iammi-
tyksestâ 32 prosenttia sekâ Iiikenteesta 21 prosenttia. Kotitaloudet, palvelut, maatalous yms.
aiheuttivat pââstoistâ yhteensâ 11 prosenttia.

Teollisuus kokonaisuutena oli kuitenkin suurempi pâastojen aiheuttaja kuin mikâân edellisistâ
36 prosentin osuudella. TeoHisuuden sisâlla metsâteollisuus ja metalliteollisuus ovat suurin
piirtein yhtâ suuria pâastojen aiheuttajia. Metsâteollisuuden osuus oli 13 prosenttia ja metalli-
teollisuuden 12,6 prosenttia koko Suomen pââstoistâ. Kemianteollisuus aiheutti pââstoistâ 7.1
prosenttia. Muun teollisuuden osuus oli vain 3,3 prosenttia.

Kuvio 3.2. Eri kulutussektoreiden osuus Iiiilidioksidipaastoista Suomessa v. 1996

Lahde: Euroopan komissiot VTT Energia, Vuoriteollisuus 2/1999

Esimerkki Iaskelmasta5 jossa on otettu huomioon tason 3 Iaskentaa ja ehkâ osin
neljannenkin tason Iaskentaa, on Maenpaan & Tervon (1994) Oulun yliopiston pa-
nostuotosmallia hyodyntàvat Iaskelmat. Naita Iaskelmia hyvâksi kayttâen Lehtela, Sa-
Volainenja Tuhkanen (1997) ovat Iaskeneet eri kulutuserien Cnergiakertymatja niiden
hiilidioksidikertymat. Hejakavat kulutuksen kanSantalouden tilinpidon mukaan yksi-
tyiseen kulutukseen, julkiseen kulutukseen, investointeihin, vientiin ja tuontiin. Sa-
malla menetelmâlla on mahdollista Jatkotutkimuksessa Iaskea eri toimialojen tuotan-
non hiilidioksidi ja energiakertymat. Lehtela ja kumppanit ovat myos verranneet
Cnergiaintensiteettejaja hiilidioksidipââstojen intensiteetteja keskenaan (ks. esimerk-
kitarkastelu 2).



More intriguing information

1. Education as a Moral Concept
2. Wirkung einer Feiertagsbereinigung des Länderfinanzausgleichs: eine empirische Analyse des deutschen Finanzausgleichs
3. Macroeconomic Interdependence in a Two-Country DSGE Model under Diverging Interest-Rate Rules
4. Strategic monetary policy in a monetary union with non-atomistic wage setters
5. The name is absent
6. Fiscal Sustainability Across Government Tiers
7. European Integration: Some stylised facts
8. The Shepherd Sinfonia
9. I nnovative Surgical Technique in the Management of Vallecular Cyst
10. Strategic Policy Options to Improve Irrigation Water Allocation Efficiency: Analysis on Egypt and Morocco
11. Delivering job search services in rural labour markets: the role of ICT
12. ISSUES IN NONMARKET VALUATION AND POLICY APPLICATION: A RETROSPECTIVE GLANCE
13. The name is absent
14. Evidence on the Determinants of Foreign Direct Investment: The Case of Three European Regions
15. Herman Melville and the Problem of Evil
16. Putting Globalization and Concentration in the Agri-food Sector into Context
17. Discourse Patterns in First Language Use at Hcme and Second Language Learning at School: an Ethnographic Approach
18. Cyclical Changes in Short-Run Earnings Mobility in Canada, 1982-1996
19. Making International Human Rights Protection More Effective: A Rational-Choice Approach to the Effectiveness of Ius Standi Provisions
20. Evolutionary Clustering in Indonesian Ethnic Textile Motifs