27
ToimiaIojen suorat ilmastopââstot ja epâsuorat panoksiin sisâltyvât ilmastopââstot
seka toimialan tuotteiden kâytôstâ aiheutuvat ilmastopââstot muuttuvat âarimmâisen
târkeiksi, jos niiden perusteella mâârâtaân ympâristôveroja. Jos verot kannettaisiin
suorien ilmastopââstojen avulɪa, voisi toimialan maksaman verokertymân arvioida
taulukon 3.1 perusteella. Esimerkiksi, jos pââstotonnin hinta olisi IOO markkaa, mak-
saisi kemianteollisuus veroja noin 300 miljoonaa markkaa. Kokonaisuudessaan teolli-
suuden ja Cnergiantuotannon pââstoverot tâllâ Verotasolla olisivat yli 4 miljardia
markka.
Kaytannossa tuotteiden Ioppukayttajât maksaisivat tuotteeseen sisâltyvât eri por-
taiden pââstoverot, mikâli tuottajat pystyisivât siirtâmâan ne hintoihin. Pââstoverot
muuttaisivat Iiintasuhteita riippuen toimialojen pââstôintensiteetistâ. Veroperustekin
vaikuttaisi. Jos verot kerâttâisiin vaikkapa kaytettyjen polttoaineiden mukaan, se
kohtelisi Cpaoikeudenmukaisesti niitâ toimialoja, joiden pââstointensiteetti on alhai-
sempi kuin Cnergiaintensiteetti ja hyodyttâisi niitâ, joilla prosessi olisi vâhemmân
ympâristoystâvâliinen. Pââstoverotuksen kâyttoônotto edellyttââ Iuonnollisesti ylikan-
sallisia harmonisia ratkaisuja ollakseen kilpailukykymielessâ neutraali.
Seuraavassa on Iistattu toimialan yritysten kannalta Strategisia vaihtoehtoja alentaa
tuotteidensa pââstointensiivisyyttâ, jos pââstoverot olisivat kâytossâ. Yritys voisi mi-
nimoida verojaan:
• Substituoimalla energiaa muilla tuotantopanoksilla
• Hiuuttamalla tuotesortimenttiaan vâhemmân pââstôintensiiviseksi
• Valitsemalla sellaisia energiaraaka-aineita ja OStamalla sellaista energi-
aa, jonka tuotantoa eivât rasita pââstoverot
• vâhentâmâllâ Iuotantoprosessin aiheuttamia pââstojâ
• kehittâmâllâ tuotannon ja jakelun Iogistiikkaa
• kehittâmâllâ tuotetta ja sen kâyttoâ vâhemmân pââstôintensiiviseksi
Jatkotutkimuksen tehtâvânâ on tuottaa tiedollinen perusta Strategisten Valintojen
pohjaksi. Edellisiâ varten tarvitaan tietoa toimialoittaisista panosrakenteista ja niiden
kehityksestâ, toimialan energia- ja pââstointensiivisyydestâ, toimialan kâyttâmien
energiaraaka-aineiden Suhteellisista hintamuutoksista pââstoverojen olosuhteissa,
pââstointensiteettien kehityksestâ, toimialojen pââstointensiteetin energiaintensiteetin
suhteesta, toimialan ilmansuojeluinvestointien ja kâyttomenojen kehityksestâ ja niiden
korrelaatiosta energia- ja pââstointensiteetin suhteeseen. Lisâksi tietysti tarvitaan en-
nusteita toimialoittaisen tuotannon kehityksestâ, koska pââstot ja niiden kehitys ovat
toimialan pââstointensiteetin (ominaispââstojen) ja sen kehityksen sekâ toimialan
tuotannon mâârân ja sen kehityksen yhteistulos (ks. kuvio 3.1).
Kioton Sopimuksen tavoitteena on Iuonnollisesti saada aikaiseksi pââstojen todelli-
sia vâhennyksiâ. Tâmâ merkitsee pââstojâ aiheuttavan tuotannon vâhentâmistâ tai
ominaispââstojen niin nopeaa pienenemistâ, ettâ se kompensoi tuotannon kasvun. Ve-
rotuksen ohella keinoja ovat myos pââstôkiintiot ja muut vastaavat rajoitukset. Kol-
mantena Vaihtoehtona ovat joustomekanismit, jolloin toimialan yritysten kannattaa
investoida pââstôvâhennyksiin siellâ, missâ ne on saatavissa vâhâisemmin kustannuk-
sin aikaiseksi.