28
Keinot, joilla pââstovâhennykset tehokkaimmin ja pienimmin kustannuksin saa-
daan aikaiseksi, on tietysti Kioto-Sopijavaltioiden kannalta tarkea kysymys. Se on
Olennainen kysymys myos toimialoille. Vastaus voi poiketa riippuen nimenomaan
toimialasta, mika jalleen on tarkea tutkimustehtavâ tulevalle ρrojektille. Kovassa kan-
sainvâlisessâ kilpailussa eri toimialojen yrityksia ja niiden Sidosyrityksia (energiaraa-
ka-aineiden ja energian toimittajia, teknologian toimittajia, mainostoimistoja, rahoit-
tajia) kiinnostavat myos mm. Seuraavat kysymykset:
• Mitka toimet ja niiden toteuttamistavat saavat aikaiseksi tuotantotek-
nologian kehitysta
• Mitka saavat aikaiseksi tuotteiden kehitysta
• Mita toimia kuluttajat ja markkinat arvostavat.
Toimialat Ransainvalisessa Vertailussa
Maiden toimialarakenteet, toimialojen kaytettavissâ olevat energiavarat ja toimi-
alojen Ominaispaastot ρoikkeavat huomattavasti toisistaan. Nama tekijât Selittavat
eroja asukasta kohti Iasketuissa tai bkt:n kokoon Suhteutetuissa paastoissa.
Toimialarakenne selittaa merkittavan osan maiden Ilmastopaastojen eroista. Suo-
men toimialarakenne esimerkiksi on Suhteellisen energiavaltainen, joka selittaa kor-
keat paâstoarvot per asukas. Kotimaisen kulutuksen pââstôt per asukas eivat kuiten-
kaan oie suuret kansainvàlisessâ vertailussa, koska energiaintensiivisen teollisuuden
tuotteet paatyvât vientiin, Teollisuuden osuus eri maiden energian Rokonaiskulutuk-
sesta kulutuksesta kay esille kuviosta 3.4.
Kuvio 3.4. Teollisuuden ja muiden kuluttajien osuuden energian kokonaiskulu-
tuksesta vuonna 1994.
