The name is absent



29

Strategisissa tarkasteluissa on syytâ nostaa esille Seuraavat kysymykset: Mista
syistâ on pââdytty Cnergiaintensiiviseenja paljon ilmastopââstojâ tuottavaan toimiala-
rakenteeseen? Perustuuko Cnergiaintensiivisten toimialojen kilpailukyky eri maissa
todellisiin ja kestaviin kiɪpailuetuihin? Onko kyseessâ kenties keinotekoisesti Iuodut
kilpailuedut, esimerkiksi teollisuuden tukeminen pitâmâllâ energian hintaa keinote-
koisesti alhaisena.

Samojen toimialojen hiilidioksidikertymien erot eri maissa selittyvât merkittâviltâ
osin erilaisista peruslahtokohdista ja toisaalta toimialojen teknologioiden erilaisesta
tasosta.

Eri maissa kâytettâvissâ olevat primaarienergian Iahteet muodostavat toimialoille
merkittâviâ eroja peruslâhtôkohdissa. Esimerkiksi Norjallaja Ruotsilla on melkoisesti
vesivoimaa, jota hyôdyntâvâ teollisuus pââsee nauttimaan paâstottomâsta energiasta.
Tanskassa puolestaan ei oie vesivoimaa eika ydinvoimaakaan, joten maan toimialat
joutuvat tyytymâan valtaosin hiilella tuotettuun energiaan. Kansallisesti ja kansainva-
Iisesti avautuvat sâhko- ja kaasumarkkinat tasaavat oleellisesti eri maiden toimialojen
ρeruslahtokohtia. Uusiutuvasta primâarienergiasta sekâ ydinvoimaloista saatava ener-
gia eivât aiheuta paâstojâ ja kaasusta Valmistetun energian Ilmastopaastot ovat huo-
mattavasti vâhâisemmat kuin muista fossiilisista polttoaineista syntyvât pââstôt.
Avoimilla ylikansallisilla sâhko ja kaasumarkkinoilla verkkojen piirissâ olevat yrityk-
set saavat Iasapuolisemmat paastottôman energian nautintamahdoɪlisuudet. Valtame-
rien tai suurten etâisyyksien rajoittamat verkot eivât kuitenkaan yhdisty yhdeksi
markkinapaikaksi. Nain peruslMhtokohtien erot esimerkiksi Yhdysvaltojen, Japaninja
Euroopan tasolla sâilyvât.

Kuvio 3.5. Primaarienergian kulutusrakenne energialahteittain vuonna 1994

100%

яо%

№.

40%

20%

Q Y.


⅛ Muii

I∣U RioniHuua

I' :1 Vesvoimat
Iuult yut.

îHîl Yainvoima

j Maakaatiu

Ii ! ôljy

LJTurve

Lh IiiH

Energian tuottajien tilanne on toinen. Jos paastoiselle energialle asetetaan veroja,
niiden Cnergiantuottajien, joilla on kaytôssâân vâhâpââstôisiâ energialâhteitâ, kannat-
tavuus paranee oleellisesti. Energiahintojen Suhteellisen muutosten kautta investoinnit



More intriguing information

1. Ahorro y crecimiento: alguna evidencia para la economía argentina, 1970-2004
2. Opciones de política económica en el Perú 2011-2015
3. WP 36 - Women's Preferences or Delineated Policies? The development or part-time work in the Netherlands, Germany and the United Kingdom
4. Equity Markets and Economic Development: What Do We Know
5. THE WAEA -- WHICH NICHE IN THE PROFESSION?
6. Fiscal Insurance and Debt Management in OECD Economies
7. The name is absent
8. The name is absent
9. The purpose of this paper is to report on the 2008 inaugural Equal Opportunities Conference held at the University of East Anglia, Norwich
10. Foreign Direct Investment and the Single Market