The name is absent



29

Strategisissa tarkasteluissa on syytâ nostaa esille Seuraavat kysymykset: Mista
syistâ on pââdytty Cnergiaintensiiviseenja paljon ilmastopââstojâ tuottavaan toimiala-
rakenteeseen? Perustuuko Cnergiaintensiivisten toimialojen kilpailukyky eri maissa
todellisiin ja kestaviin kiɪpailuetuihin? Onko kyseessâ kenties keinotekoisesti Iuodut
kilpailuedut, esimerkiksi teollisuuden tukeminen pitâmâllâ energian hintaa keinote-
koisesti alhaisena.

Samojen toimialojen hiilidioksidikertymien erot eri maissa selittyvât merkittâviltâ
osin erilaisista peruslahtokohdista ja toisaalta toimialojen teknologioiden erilaisesta
tasosta.

Eri maissa kâytettâvissâ olevat primaarienergian Iahteet muodostavat toimialoille
merkittâviâ eroja peruslâhtôkohdissa. Esimerkiksi Norjallaja Ruotsilla on melkoisesti
vesivoimaa, jota hyôdyntâvâ teollisuus pââsee nauttimaan paâstottomâsta energiasta.
Tanskassa puolestaan ei oie vesivoimaa eika ydinvoimaakaan, joten maan toimialat
joutuvat tyytymâan valtaosin hiilella tuotettuun energiaan. Kansallisesti ja kansainva-
Iisesti avautuvat sâhko- ja kaasumarkkinat tasaavat oleellisesti eri maiden toimialojen
ρeruslahtokohtia. Uusiutuvasta primâarienergiasta sekâ ydinvoimaloista saatava ener-
gia eivât aiheuta paâstojâ ja kaasusta Valmistetun energian Ilmastopaastot ovat huo-
mattavasti vâhâisemmat kuin muista fossiilisista polttoaineista syntyvât pââstôt.
Avoimilla ylikansallisilla sâhko ja kaasumarkkinoilla verkkojen piirissâ olevat yrityk-
set saavat Iasapuolisemmat paastottôman energian nautintamahdoɪlisuudet. Valtame-
rien tai suurten etâisyyksien rajoittamat verkot eivât kuitenkaan yhdisty yhdeksi
markkinapaikaksi. Nain peruslMhtokohtien erot esimerkiksi Yhdysvaltojen, Japaninja
Euroopan tasolla sâilyvât.

Kuvio 3.5. Primaarienergian kulutusrakenne energialahteittain vuonna 1994

100%

яо%

№.

40%

20%

Q Y.


⅛ Muii

I∣U RioniHuua

I' :1 Vesvoimat
Iuult yut.

îHîl Yainvoima

j Maakaatiu

Ii ! ôljy

LJTurve

Lh IiiH

Energian tuottajien tilanne on toinen. Jos paastoiselle energialle asetetaan veroja,
niiden Cnergiantuottajien, joilla on kaytôssâân vâhâpââstôisiâ energialâhteitâ, kannat-
tavuus paranee oleellisesti. Energiahintojen Suhteellisen muutosten kautta investoinnit



More intriguing information

1. Structural Influences on Participation Rates: A Canada-U.S. Comparison
2. IMMIGRATION AND AGRICULTURAL LABOR POLICIES
3. Reversal of Fortune: Macroeconomic Policy, International Finance, and Banking in Japan
4. SOME ISSUES CONCERNING SPECIFICATION AND INTERPRETATION OF OUTDOOR RECREATION DEMAND MODELS
5. Regional Intergration and Migration: An Economic Geography Model with Hetergenous Labour Force
6. The name is absent
7. The name is absent
8. Benchmarking Regional Innovation: A Comparison of Bavaria, Northern Ireland and the Republic of Ireland
9. Fighting windmills? EU industrial interests and global climate negotiations
10. TOMOGRAPHIC IMAGE RECONSTRUCTION OF FAN-BEAM PROJECTIONS WITH EQUIDISTANT DETECTORS USING PARTIALLY CONNECTED NEURAL NETWORKS
11. ISSUES AND PROBLEMS OF IMMEDIATE CONCERN
12. INTERACTION EFFECTS OF PROMOTION, RESEARCH, AND PRICE SUPPORT PROGRAMS FOR U.S. COTTON
13. Stakeholder Activism, Managerial Entrenchment, and the Congruence of Interests between Shareholders and Stakeholders
14. Are combination forecasts of S&P 500 volatility statistically superior?
15. Death as a Fateful Moment? The Reflexive Individual and Scottish Funeral Practices
16. Analyzing the Agricultural Trade Impacts of the Canada-Chile Free Trade Agreement
17. The East Asian banking sector—overweight?
18. The name is absent
19. Spatial patterns in intermunicipal Danish commuting
20. Imitation in location choice