1. Johdanto
Globaalia Ilmastonmuutosta ja sen rajOittamiseen tâhtâavan Kioton pôytakirjan
toimeenpanoa voidaan pitâa yhtenâ merkittâvânâ yritysten toimintaympâriStoon vai-
kuttavana tekijânâ. Osa muutosprosessiin Iiittyvista seikoista muodostaa yrityksille
uhkia, mutta osa Vaikutuksista on sellaisia, ettâ ne tarjoavat yrityksille uusia Iiiketoi-
mintamahdollisuuksia. Kioto-prosessi kaikkine Seurauksineen voi vaikuttaa monin
erilaisin tavoin yritysten kilρailukykyyn. Loppujen Iopuksi ilmastonmuutos ja sen
torjunta koskettanevat Uilevaisuudessa Iahes kaikkia yhteiskunnan aloja ja toimintoja
ja nâiden kautta koko kansantaloutta sekâ kansalaisten hyvinvointia.
Joulukuussa 1997 solmitun YKm Ilmastosopimuksen Kioton pôytakirjan (FCCC
1997) mukaan kehittyneet teolIiSuusmaat vahentâvât kasvihuonekaasupââstojâân vel-
Voitekauteen 2008-2012 mennessâ keskimâârin 5,2 prosenttia siitâ mita ne olivat
vuonna 1990. EUm jâsenvaltiot Sitoutuivat Vahentamaan kasvihuonekaasupââstôjâ
keskimaarin kahdeksalla prosentilla ja Suomi samaan mââraân kuin sen paâstôt olivat
vuonna 1990. Kehitysmaille sopimus ei aseta Velvoitteita paastoVahennyksiin, mutta
ne ovat mukana Jatkoneuvotteluissa. Mukana ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvien
kuuden kasVihuonekaasun eli hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja dityppioksidin
paâstôt (N2O), seka HFC-ja PFC-yhdiste-ja rikkiheksafluoridipââstôt (SFô).
Kasvihuonekaasupaastojen rajoittamista koskeva valtioiden tasolɪa Solmittu Kioton
sopimus on osoitus syvasta ympâristôn tilan kehitykseen Iiittyvasta huolesta yli suku-
polvien ulottuvalla ajanjaksolla. Pitkalla ajanjaksolla haasteena ei oie vain 1997 sol-
mitun Kioto-Sopimuksen toteuttaminen, joka sinânsâ on vaativa tehtâvâ. Kioto-sopi-
musta voidaan kuitenkin pitâa ensimmâisenâ sitovana askeleena kohti kasvihuonekaa-
supââstôjen rajoittamista ja pitoisuuksien Stabiloimista pitkâllâ ajanjaksolla. Tâsta
syystâ Kioto-Sopimuksen toteuttamisohjelmien Suunnittelussa tulee ottaa huomioon
myôs vuoden 2010 jâlkeinen kehitys. Kasvihuonekaasupaastojen Vahentamistoimet
esimerkiksi energiatalouden rakenteita ajatellen tullevat mita ilmeisimmin jatkumaan,
mikâ olisi Otettava huomioon sekâ tavoitteiden asettamisessa ettâ tulevan kehityksen
Vaikutusten arvioinnissa. Naista syistâ tulisi parantaa valmiuksia varautua myôs Post-
Kioto -toi mi in (ks. esim. EU 1998).
Kioton Sopimuksen pââelementit ovat (FCCC 1997, ODIN 1998):
• Teollisuusmaiden sitoumus Vdhintddn 5% Icasvihuonekaasujen vahen-
tamiseksi vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna vuosien 2008-2012 va-
Hlla.
• Sitoumukset kuuden tarkeimman kasvihuonekaasun (CO2, CH4t N2O,
HFCs, PFCsi SFO kokonaispdastojen Vahentamiseksi.
• Vuoden 1990 jalkeisten nielujen muutosten hyvàksyminen kansallisten
pààstotasojen Iaskennassa
• Teollisuusmaiden Iukumddraisten sitoumusten erittely
• Mahdollisuus maiden yhteistoimintaan pdâstovdhennyksissa (pddsto-
kuplat)
More intriguing information
1. Demographic Features, Beliefs And Socio-Psychological Impact Of Acne Vulgaris Among Its Sufferers In Two Towns In Nigeria2. Higher education funding reforms in England: the distributional effects and the shifting balance of costs
3. The Advantage of Cooperatives under Asymmetric Cost Information
4. The name is absent
5. Commuting in multinodal urban systems: An empirical comparison of three alternative models
6. Design and investigation of scalable multicast recursive protocols for wired and wireless ad hoc networks
7. Sex-gender-sexuality: how sex, gender, and sexuality constellations are constituted in secondary schools
8. National urban policy responses in the European Union: Towards a European urban policy?
9. Disturbing the fiscal theory of the price level: Can it fit the eu-15?
10. Improvements in medical care and technology and reductions in traffic-related fatalities in Great Britain