osan tuloistaan palveluihin. Yritysten tuotantopanoksista aikaisempaa suu-
rempi osa on palveluita, samoin lopputuotteista.
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana yritysten toisille yrityksille tuotta-
mat palvelut - tuottajapalvelut tai liike-elaman palvelut - ovat olleet yksi
maailman nopeimmin kasvavista ja kansainvalistyvista toimialoista. Tama on
seurausta yhtaalta siita, etta yritykset ovat ulkoistaneet osan aiemmin itse
tuottamistaan palveluista ja erikoistuneet ydintoimintoihinsa. Toisaalta pal-
veluiden merkitys tuotantopanoksina on ylipaataan lisaantynyt. Tyypillisia
nopean kasvun palvelualoja ovat tietojenkasittelypalvelut, konsultti- ja kou-
lutuspalvelut seka tietoliikenne- ja kuljetuspalvelut.
Kehittyneista tuottajapalveluista (Knowledge Intensive Business Services,
KIBS) onkin tullut teollisuusmaiden talouskasvun ja taloudellisen dynamii-
kan ydin. Aikaisemmin teollisuusmaiden teollisen rakenteen edistyneisyytta
mitattiin usein silla, miten suuri osa niiden tuotannosta keskittyi investointi-
hyodykkeiden tuotantoon. Investointihyodykkeiden merkitys perustuu siihen,
etta niihin sisaltyy olennainen osa teknologisesta tiedosta ja osaamisesta ja
siten niiden tuotannolla on strateginen asema taloudessa - muut toimialat
ovat riippuvaisia investointihyodykkeita tuottavista aloista. Moderneissa ta-
louksissa investointihyodykkeita tuottavan sektorin roolin nayttaa ottavan
nimenomaan tietointensiivisia palveluita tuottava sektori: sen kerrannaisvai-
kutukset tieto- ja osaamisvirtojen kautta muuhun talouteen ovat osoittautu-
neet talouden kasvudynamiikan kannalta ratkaiseviksi.
Myos kuluttajapalvelut ovat alkaneet kansainvalistya. Kuluttajapalveluissa
sidos kulutus- ja tuotantopaikan valilla on tiukempi tuottajapalveluissa. Ta-
man vuoksi viennin rooli kansainvalistymisessa on pienempi. Hyvinvointi-
palveluita - kuten hoiva- ja terveyspalveluita - voidaan tuottaa osana mat-
kailupalveluita tai erikoistumalla juuri niihin ja ulkomaisiin asiakkaisiin.
Toinen mahdollisuus on etabloitua ulkomaille eli kansainvalistya investoin-
tien kautta. Tama on tyypillista kaupassa, ravintolatoiminnassa tai viihdepal-
veluiden tuotannossa. Tuotannollisen kansainvalistymisen perustana on toi-
mintatavan, brandin tai palvelukonseptin hyodyntaminen monilla markki-
noilla yhta aikaa ja nain saavutettavat skaalaedut.
Palveluiden jakautumista tuottaja- ja kulutuspalveluihin voidaan havainnol-
listaa kuviolla (kuvio 2).
Tuottajapalveluiden kysynta on tyypillista johdettua kysyntaa: niiden kasvu
riippuu asiakasalojen ja niiden tuottamien lopputuotteiden kysynnasta. Ku-
luttajapalveluiden kysyntaa puolestaan maarittavat eniten kotitalouksien tulot
ja kulutustottumisten muutokset. Palveluiden kansainvalistymisen kannalta
olennaista on kulutustottumusten yhdenmukaistuminen talouden globaalis-
tumisen seurauksena. Osa kuluttajapalveluista muuttuu kaikkialla yha sa-
mankaltaisemmaksi, osa hakee selvasti kansallisia ja kulttuurisia erityispiir-
teita.
More intriguing information
1. The name is absent2. The name is absent
3. The Advantage of Cooperatives under Asymmetric Cost Information
4. The name is absent
5. Towards a Mirror System for the Development of Socially-Mediated Skills
6. Equity Markets and Economic Development: What Do We Know
7. The Environmental Kuznets Curve Under a New framework: Role of Social Capital in Water Pollution
8. The name is absent
9. The name is absent
10. Analyse des verbraucherorientierten Qualitätsurteils mittels assoziativer Verfahren am Beispiel von Schweinefleisch und Kartoffeln