osan tuloistaan palveluihin. Yritysten tuotantopanoksista aikaisempaa suu-
rempi osa on palveluita, samoin lopputuotteista.
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana yritysten toisille yrityksille tuotta-
mat palvelut - tuottajapalvelut tai liike-elaman palvelut - ovat olleet yksi
maailman nopeimmin kasvavista ja kansainvalistyvista toimialoista. Tama on
seurausta yhtaalta siita, etta yritykset ovat ulkoistaneet osan aiemmin itse
tuottamistaan palveluista ja erikoistuneet ydintoimintoihinsa. Toisaalta pal-
veluiden merkitys tuotantopanoksina on ylipaataan lisaantynyt. Tyypillisia
nopean kasvun palvelualoja ovat tietojenkasittelypalvelut, konsultti- ja kou-
lutuspalvelut seka tietoliikenne- ja kuljetuspalvelut.
Kehittyneista tuottajapalveluista (Knowledge Intensive Business Services,
KIBS) onkin tullut teollisuusmaiden talouskasvun ja taloudellisen dynamii-
kan ydin. Aikaisemmin teollisuusmaiden teollisen rakenteen edistyneisyytta
mitattiin usein silla, miten suuri osa niiden tuotannosta keskittyi investointi-
hyodykkeiden tuotantoon. Investointihyodykkeiden merkitys perustuu siihen,
etta niihin sisaltyy olennainen osa teknologisesta tiedosta ja osaamisesta ja
siten niiden tuotannolla on strateginen asema taloudessa - muut toimialat
ovat riippuvaisia investointihyodykkeita tuottavista aloista. Moderneissa ta-
louksissa investointihyodykkeita tuottavan sektorin roolin nayttaa ottavan
nimenomaan tietointensiivisia palveluita tuottava sektori: sen kerrannaisvai-
kutukset tieto- ja osaamisvirtojen kautta muuhun talouteen ovat osoittautu-
neet talouden kasvudynamiikan kannalta ratkaiseviksi.
Myos kuluttajapalvelut ovat alkaneet kansainvalistya. Kuluttajapalveluissa
sidos kulutus- ja tuotantopaikan valilla on tiukempi tuottajapalveluissa. Ta-
man vuoksi viennin rooli kansainvalistymisessa on pienempi. Hyvinvointi-
palveluita - kuten hoiva- ja terveyspalveluita - voidaan tuottaa osana mat-
kailupalveluita tai erikoistumalla juuri niihin ja ulkomaisiin asiakkaisiin.
Toinen mahdollisuus on etabloitua ulkomaille eli kansainvalistya investoin-
tien kautta. Tama on tyypillista kaupassa, ravintolatoiminnassa tai viihdepal-
veluiden tuotannossa. Tuotannollisen kansainvalistymisen perustana on toi-
mintatavan, brandin tai palvelukonseptin hyodyntaminen monilla markki-
noilla yhta aikaa ja nain saavutettavat skaalaedut.
Palveluiden jakautumista tuottaja- ja kulutuspalveluihin voidaan havainnol-
listaa kuviolla (kuvio 2).
Tuottajapalveluiden kysynta on tyypillista johdettua kysyntaa: niiden kasvu
riippuu asiakasalojen ja niiden tuottamien lopputuotteiden kysynnasta. Ku-
luttajapalveluiden kysyntaa puolestaan maarittavat eniten kotitalouksien tulot
ja kulutustottumisten muutokset. Palveluiden kansainvalistymisen kannalta
olennaista on kulutustottumusten yhdenmukaistuminen talouden globaalis-
tumisen seurauksena. Osa kuluttajapalveluista muuttuu kaikkialla yha sa-
mankaltaisemmaksi, osa hakee selvasti kansallisia ja kulttuurisia erityispiir-
teita.