15
maataloustuotanto kasvaisi globaalin vapaakaupan seurauksena voimakkaasti. Aasiassa,
EU:ssa ja Venajalla maataloustuotanto sen sijaan supistuu.
Taulukko 5c. Aasian vapaakauppa-alueen toimialoittaiset tuotantovaikutukset verrat-
tuna globaaliin vapaakauppaan muussa maailmassa, %-yks.
|
Australia |
NAFTA |
Brasilia |
Muu | |
|
Maatalous |
-1.6 |
-64 |
-28 |
22 |
|
Riisi |
78.6 |
-59.7 |
0.6 |
-0.3 |
|
Elintarvikkeet, juomat ja tupakka |
-3.7 |
-7.4 |
0.9 |
22.6 |
|
Puuteollisuus |
0.1 |
0.2 |
-0.1 |
2.2 |
|
T ekstiiliteollisuus |
0.1 |
12.9 |
4.3 |
2.7 |
|
Paperiteollisuus |
0.1 |
-0.8 |
1.1 |
1.6 |
|
Kemianteollisuus |
0.3 |
-0.2 |
0.4 |
-0.6 |
|
Oljynjalostus |
-3.2 |
0.7 |
-0.1 |
-1.2 |
|
Metallit |
1.3 |
2.1 |
3.6 |
-3.3 |
|
Metallituotteet |
0.4 |
0.4 |
3.5 |
3.1 |
|
Elektroniikka ja sahkotekninen |
-3.6 |
-1.4 |
6.4 |
-2.7 |
|
teollisuus | ||||
|
Autot j a kulj etusvalineet |
2.8 |
2.4 |
9.7 |
3.6 |
|
Energia |
0.1 |
-0.1 |
3.1 |
0.2 |
|
Muu teollisuus |
1.0 |
3.1 |
5.0 |
-0.7 |
|
Palvelut |
0.0 |
0.1 |
-0.6 |
-1.0 |
Lahde: omat laskelmat, EU25 on muutos mallin perustasapainoon, muut simuloinnit muutoksia suhteessa
EU25-skenaarioon
Taulukot 5a, 5b ja 5c esittavat Aasian vapaakauppa-alueen tuotantovaikutuksia, kun
vertailukohtana on globaali vapaakauppa. Positiiviset luvut taulukoissa tarkoittavat, etta
ao. toimialan tuotannon kannalta Aasian vapaakauppa on parempi kuin globaali vapaa-
kauppa ja negatiiviset luvut puolestaan painvastaista.
Suomen kohdalla havaitaan, etta elektroniikka- paperi- ja metallituoteteollisuuden tuo-
tannon kannalta Aasian vapaakauppa on huonompi vaihtoehto kuin globaali vapaakaup-
pa. Kokonaistuotannolla mitattuna ero on paperiteollisuudessa 1.5 prosenttia, elektro-
niikka- ja metallituoteteollisuudessa hieman runsaat kaksi prosenttia (taulukko 5a). Ver-
rattuna nykytilanteeseen toimialojen tuotanto supistuu niin ikaan hieman. Auto- ja kul-
jetusvalineteollisuuden tuotanto puolestaan kasvaa 2.6 prosenttia Aasian vapaakaupassa
suhteessa nykytilaan, mutta globaalissa vapaakaupassa se putoaisi jyrkasti. Suomen
osalta luvut kertovat selkeasti sen, Suomen suhteellisen edun toimialat nayttavat menes-
tyvan tuotantomielessa paremmin aidosti globaalissa vapaakaupassa kuin alueellisessa
integraatiossa. Merkittava ero Suomen ja muiden EU-maiden valilla on, se etta Aasian
vapaakaupparatkaisu on muille EU-maille elektroniikkateollisuuden tuotantomielessa
globaalia integraatiota parempi vaihtoehto.
Aasian kohdalla vapaakauppa-alueen toimialoittaiset vaikutukset ovat mielenkiintoisia,
koska ne poikkeavat varsin paljon globaalin vapaakaupan skenaariosta. Elektroniikka-
teollisuudessa Kiinan tuotanto kasvaa edelleen suhteessa nykytilanteeseen, mutta va-
hemman kuin globaalissa vapaakaupassa. SAARC-maiden kohdalla Aasian vapaakaup-
pa vahvistaa elektroniikkateollisuuden kasvua, joka toteutuisi myos globaalissa vapaa-
kaupassa. Korea ja Taiwan ovat puolestaan maita, joissa elektroniikkateollisuus supis-
tuu globaalissa vapaakaupassa, mutta viela enemman Aasian vapaakaupassa. Intia on
More intriguing information
1. The name is absent2. Effort and Performance in Public-Policy Contests
3. The name is absent
4. The name is absent
5. AGRICULTURAL PRODUCERS' WILLINGNESS TO PAY FOR REAL-TIME MESOSCALE WEATHER INFORMATION
6. EMU: some unanswered questions
7. O funcionalismo de Sellars: uma pesquisa histδrica
8. The name is absent
9. A Regional Core, Adjacent, Periphery Model for National Economic Geography Analysis
10. Surveying the welfare state: challenges, policy development and causes of resilience