The name is absent



15

maataloustuotanto kasvaisi globaalin vapaakaupan seurauksena voimakkaasti. Aasiassa,
EU:ssa ja Venajalla maataloustuotanto sen sijaan supistuu.

Taulukko 5c. Aasian vapaakauppa-alueen toimialoittaiset tuotantovaikutukset verrat-
tuna globaaliin vapaakauppaan muussa maailmassa, %-yks.

Australia
ja Uusi-
Seelanti

NAFTA

Brasilia

Muu
maailma

Maatalous

-1.6

-64

-28

22

Riisi

78.6

-59.7

0.6

-0.3

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka

-3.7

-7.4

0.9

22.6

Puuteollisuus

0.1

0.2

-0.1

2.2

T ekstiiliteollisuus

0.1

12.9

4.3

2.7

Paperiteollisuus

0.1

-0.8

1.1

1.6

Kemianteollisuus

0.3

-0.2

0.4

-0.6

Oljynjalostus

-3.2

0.7

-0.1

-1.2

Metallit

1.3

2.1

3.6

-3.3

Metallituotteet

0.4

0.4

3.5

3.1

Elektroniikka ja sahkotekninen

-3.6

-1.4

6.4

-2.7

teollisuus

Autot j a kulj etusvalineet

2.8

2.4

9.7

3.6

Energia

0.1

-0.1

3.1

0.2

Muu teollisuus

1.0

3.1

5.0

-0.7

Palvelut

0.0

0.1

-0.6

-1.0

Lahde: omat laskelmat, EU25 on muutos mallin perustasapainoon, muut simuloinnit muutoksia suhteessa
EU25-skenaarioon

Taulukot 5a, 5b ja 5c esittavat Aasian vapaakauppa-alueen tuotantovaikutuksia, kun
vertailukohtana on globaali vapaakauppa. Positiiviset luvut taulukoissa tarkoittavat, etta
ao. toimialan tuotannon kannalta Aasian vapaakauppa on parempi kuin globaali vapaa-
kauppa ja negatiiviset luvut puolestaan painvastaista.

Suomen kohdalla havaitaan, etta elektroniikka- paperi- ja metallituoteteollisuuden tuo-
tannon kannalta Aasian vapaakauppa on huonompi vaihtoehto kuin globaali vapaakaup-
pa. Kokonaistuotannolla mitattuna ero on paperiteollisuudessa 1.5 prosenttia, elektro-
niikka- ja metallituoteteollisuudessa hieman runsaat kaksi prosenttia (taulukko 5a). Ver-
rattuna nykytilanteeseen toimialojen tuotanto supistuu niin ikaan hieman. Auto- ja kul-
jetusvalineteollisuuden tuotanto puolestaan kasvaa 2.6 prosenttia Aasian vapaakaupassa
suhteessa nykytilaan, mutta globaalissa vapaakaupassa se putoaisi jyrkasti. Suomen
osalta luvut kertovat selkeasti sen, Suomen suhteellisen edun toimialat nayttavat menes-
tyvan tuotantomielessa paremmin aidosti globaalissa vapaakaupassa kuin alueellisessa
integraatiossa. Merkittava ero Suomen ja muiden EU-maiden valilla on, se etta Aasian
vapaakaupparatkaisu on muille EU-maille elektroniikkateollisuuden tuotantomielessa
globaalia integraatiota parempi vaihtoehto.

Aasian kohdalla vapaakauppa-alueen toimialoittaiset vaikutukset ovat mielenkiintoisia,
koska ne poikkeavat varsin paljon globaalin vapaakaupan skenaariosta. Elektroniikka-
teollisuudessa Kiinan tuotanto kasvaa edelleen suhteessa nykytilanteeseen, mutta va-
hemman kuin globaalissa vapaakaupassa. SAARC-maiden kohdalla Aasian vapaakaup-
pa vahvistaa elektroniikkateollisuuden kasvua, joka toteutuisi myos globaalissa vapaa-
kaupassa. Korea ja Taiwan ovat puolestaan maita, joissa elektroniikkateollisuus supis-
tuu globaalissa vapaakaupassa, mutta viela enemman Aasian vapaakaupassa. Intia on



More intriguing information

1. TINKERING WITH VALUATION ESTIMATES: IS THERE A FUTURE FOR WILLINGNESS TO ACCEPT MEASURES?
2. If our brains were simple, we would be too simple to understand them.
3. The Impact of Individual Investment Behavior for Retirement Welfare: Evidence from the United States and Germany
4. Julkinen T&K-rahoitus ja sen vaikutus yrityksiin - Analyysi metalli- ja elektroniikkateollisuudesta
5. The name is absent
6. Globalization, Divergence and Stagnation
7. Psychological Aspects of Market Crashes
8. Transgression et Contestation Dans Ie conte diderotien. Pierre Hartmann Strasbourg
9. Knowledge, Innovation and Agglomeration - regionalized multiple indicators and evidence from Brazil
10. Pupils’ attitudes towards art teaching in primary school: an evaluation tool
11. Importing Feminist Criticism
12. The name is absent
13. The name is absent
14. Initial Public Offerings and Venture Capital in Germany
15. The name is absent
16. Ex post analysis of the regional impacts of major infrastructure: the Channel Tunnel 10 years on.
17. A simple enquiry on heterogeneous lending rates and lending behaviour
18. Estimation of marginal abatement costs for undesirable outputs in India's power generation sector: An output distance function approach.
19. IMPROVING THE UNIVERSITY'S PERFORMANCE IN PUBLIC POLICY EDUCATION
20. The name is absent