11
Seka rahamaaraisissa etta prosentuaalisissa muutoksissa on kuitenkin selvia toimialoit-
taisia eroja. Sahko- ja elektroniikkateollisuudessa (kuvio 4.2b) julkisen tuen osuus on
laskenut kaikkein nopeiten. Viela vuonna 1991 julkisen sektorin rahoituksen osuus alan
t&k-toiminnasta ylitti 12 prosenttia, kun se vuoteen 2000 mennessa oli pudonnut alle
kahteen prosenttiin. Kuviosta nahdaan, etta vuonna 1991 julkisen sektorin t&k-rahoitus
sahko- ja elektroniikka-alalle oli rahamaaraisesti suurin piirtein sama kuin vuonna 2000.
Julkisen rahoituksen osuuden nopea pudotus johtuu siis siita, etta alan yritysten oma
t&k-panostus on kasvanut nopeasti. Kuvion tulkinnassa on otettava huomioon, etta
Suomessa yksi suuri yritys - Nokia - on kertaluokkaa suurempi yritys kuin muut alan
yritykset. Jos Nokia poistetaan taman toimialan luvuista, julkisen t&k-rahoituksen osuus
olisi arviomme mukaan noin seitseman prosenttia vuonna 2000. Myos metalli- ja kone-
pajateollisuudessa (kuvio 4.2c) julkisen t&k-rahoituksen osuus on vahentynyt - tosin ei
yhta paljon kuin sahko- ja elektroniikkateollisuudessa. Kuitenkin rahamaaraisesti julki-
nen rahoitus on noussut. Osuuden pieneneminen johtuu siis myos metalli- ja konepaja-
teollisuudessa siita, etta yritykset ovat itse rahoittaneet tutkimustoimintaa entista enem-
man. Kun metalli- ja elektroniikka-alojen ulkopuolisia toimialoja (kuvio 4.2d) katsotaan
kokonaisuutena, niin niiden kehitys on ollut varsin erilaista kuin sahko- ja elektroniik-
ka- seka metalli- ja konepajateollisuudessa. Nailla muilla toimialoilla julkisen rahoituk-
sen seka rahamaara etta osuus on noussut nopeasti. Erityisesti biotekniikka-alan saama
Tekes-rahoitus on viime vuosina noussut. Vuonna 2001 biotekniikka-ala sai Tekes-
rahoitusta yhteensa noin 40 miljoonaa euroa.
4.2 T&k-investointeja selittavat tekijat
4.2.1 Aineiston kuvaus
Tutkimuksen taman osion tietokanta on muodostettu kayttamalla useita eri lahteita. Tie-
tokanta on luonteeltaan yhdistetty poikkileikkaus- ja aikasarja-aineisto eli paneeliaineis-
to. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja koskevat tiedot on saatu Teollisuuden ja
Tyonantajien keskusliiton (TT) tekemasta investointitiedustelusta. Se sisaltaa tietoja
t&k-menoista vuodesta 1996 alkaen. Naihin tietoihin on yhdistetty yrityskohtaiset tilin-
paatostiedot, jotka on saatu joko Balance Consulting Oy:n tilinpaatosaineistosta tai Ta-
louselaman 500 suurinta yritysta -aineistosta. Molemmissa tapauksissa viralliset tilin-
paatostiedot on oikaistu ja tunnusluvut laskettu noudattaen Yritystutkimusneuvottelu-