11
Seka rahamaaraisissa etta prosentuaalisissa muutoksissa on kuitenkin selvia toimialoit-
taisia eroja. Sahko- ja elektroniikkateollisuudessa (kuvio 4.2b) julkisen tuen osuus on
laskenut kaikkein nopeiten. Viela vuonna 1991 julkisen sektorin rahoituksen osuus alan
t&k-toiminnasta ylitti 12 prosenttia, kun se vuoteen 2000 mennessa oli pudonnut alle
kahteen prosenttiin. Kuviosta nahdaan, etta vuonna 1991 julkisen sektorin t&k-rahoitus
sahko- ja elektroniikka-alalle oli rahamaaraisesti suurin piirtein sama kuin vuonna 2000.
Julkisen rahoituksen osuuden nopea pudotus johtuu siis siita, etta alan yritysten oma
t&k-panostus on kasvanut nopeasti. Kuvion tulkinnassa on otettava huomioon, etta
Suomessa yksi suuri yritys - Nokia - on kertaluokkaa suurempi yritys kuin muut alan
yritykset. Jos Nokia poistetaan taman toimialan luvuista, julkisen t&k-rahoituksen osuus
olisi arviomme mukaan noin seitseman prosenttia vuonna 2000. Myos metalli- ja kone-
pajateollisuudessa (kuvio 4.2c) julkisen t&k-rahoituksen osuus on vahentynyt - tosin ei
yhta paljon kuin sahko- ja elektroniikkateollisuudessa. Kuitenkin rahamaaraisesti julki-
nen rahoitus on noussut. Osuuden pieneneminen johtuu siis myos metalli- ja konepaja-
teollisuudessa siita, etta yritykset ovat itse rahoittaneet tutkimustoimintaa entista enem-
man. Kun metalli- ja elektroniikka-alojen ulkopuolisia toimialoja (kuvio 4.2d) katsotaan
kokonaisuutena, niin niiden kehitys on ollut varsin erilaista kuin sahko- ja elektroniik-
ka- seka metalli- ja konepajateollisuudessa. Nailla muilla toimialoilla julkisen rahoituk-
sen seka rahamaara etta osuus on noussut nopeasti. Erityisesti biotekniikka-alan saama
Tekes-rahoitus on viime vuosina noussut. Vuonna 2001 biotekniikka-ala sai Tekes-
rahoitusta yhteensa noin 40 miljoonaa euroa.
4.2 T&k-investointeja selittavat tekijat
4.2.1 Aineiston kuvaus
Tutkimuksen taman osion tietokanta on muodostettu kayttamalla useita eri lahteita. Tie-
tokanta on luonteeltaan yhdistetty poikkileikkaus- ja aikasarja-aineisto eli paneeliaineis-
to. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja koskevat tiedot on saatu Teollisuuden ja
Tyonantajien keskusliiton (TT) tekemasta investointitiedustelusta. Se sisaltaa tietoja
t&k-menoista vuodesta 1996 alkaen. Naihin tietoihin on yhdistetty yrityskohtaiset tilin-
paatostiedot, jotka on saatu joko Balance Consulting Oy:n tilinpaatosaineistosta tai Ta-
louselaman 500 suurinta yritysta -aineistosta. Molemmissa tapauksissa viralliset tilin-
paatostiedot on oikaistu ja tunnusluvut laskettu noudattaen Yritystutkimusneuvottelu-
More intriguing information
1. The name is absent2. The name is absent
3. The name is absent
4. The Integration Order of Vector Autoregressive Processes
5. The name is absent
6. Integration, Regional Specialization and Growth Differentials in EU Acceding Countries: Evidence from Hungary
7. Langfristige Wachstumsaussichten der ukrainischen Wirtschaft : Potenziale und Barrieren
8. Beyond Networks? A brief response to ‘Which networks matter in education governance?’
9. 03-01 "Read My Lips: More New Tax Cuts - The Distributional Impacts of Repealing Dividend Taxation"
10. The name is absent