tuna tavalliseen yksivaiheiseen malliin (OLS) julkisen rahoituksen kerroinestimaatti
kuitenkin puolittui. Yhden yksikon julkisen t&k-tuen lisays nosti (kokonais) t&k-
menoja yhdella yksikolla. Tulos on siis yhdenmukainen Kletten & Moen (1997) tutki-
muksen kanssa, jonka mukaan julkinen t&k-tuki ei korvaa, mutta ei myoskaan lisaa yri-
tysrahoitteista t&k-toimintaa.
Kuten aiemmin todettiin yritystason aineistoilla tehtyjen tutkimusten lisaksi t&k-
rahoituksen vaikutusta on selvitetty myos toimialatasolla seka koko talouden tasolla.
Viimeaikaisessa kirjallisuuskatsauksessa (David, Hall & Toole 2000) todetaan, etta eri
aineistotasoilla tehtyjen tulokset vaihtelevat suuresti. Seuraavassa taulukossa on esitetty
yhteenveto kyseisen kirjallisuuskatsauksen tuloksista.
Taulukko 3.1. Empiiristen tutkimusten tulokset Iiittyen Syrjaytymisvaikutukseen
|
Tutkimusten maara |
, josta ne tutkimukset jois- | |
|
Yritys- ja divisioonatason |
19 kpl |
9 kpl |
|
Toimiala tai koko talou- |
14 kpl |
2 kpl |
|
Yhteensa |
33 kpl |
11 kpl |
Lahde: David, Hall & Toole (2000)
Oheisesta taulukosta nahdaan, etta David et. al:in (2000) kirjallisuuskatsauksessa oli
mukana yhteensa 33 tutkimusta, joista 19:ssa oli kaytetty yritys- tai divisioonatason ai-
neistoa ja 14:ssa toimialatason tai koko talouden tasolla olevaa aineistoa. Kolmasosassa
naista tutkimuksissa julkisen t&k-rahoituksen todettiin syrjayttavan yritysrahoitteista
t&k-toimintaa. Yritys- ja divisioonatason aineiston tutkimuksista vajaassa puolessa (9
kpl) havaittiin julkisen t&k-rahoituksen syrjayttavan yritysrahoitteista t&k:ta. Sen sijaan
toimiala- ja koko talouden tasolla tehdyista tutkimuksista vain kahdessa todettiin syr-
jayttava vaikutus.