luku, j Ulkisrahoitteinen t&k taydentaa yksityisrahoitteista t&k:ta. Negatiivisen kertoi-
men tapauksessa julkinen rahoitus syrjayttaa yksityisrahoitteista t&k-toimintaa.
Yritysrahoitteisten t&k-menojen toimialakohtaisia eroja pyritaan yleensa huomioimaan
erilaisilla kontrollimuuttujilla. Toimialakohtaisia eroja yritysten t&k-intensiivisyydessa
on esimerkiksi todettu selittyvan suurilta osin eri alojen teknologisten mahdollisuuksien
avulla (ks. Cohenin 1995 kirjallisuuskatsaus s. 215-226). Toimialojen eroihin voivat
vaikuttaa myos eri toimialojen innovaatiotoiminnan suojaamiskeinot, markkinoiden dy-
namiikka ja vallitsevat kysyntaolot (vrt. Cohen 1995).
Julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksia on selvitetty seka koko talouden (esim. Levy 1990
ja Guellec & van Pottelsberghe 2000) etta toimialatasolla (esim. Lichtenberg 1984),
mutta myos yritystasolla. Taman tutkimuksen kysymyksenasettelun kannalta yritystason
analyysit ovat erityisen kiintoisia. Tasta syysta seuraavassa katsauksessa kaydaan lapi,
millaisia tuloksia on saatu yritystason aineistolla.
Irwin ja Klenow (1995) tarkastelivat julkisen tuen merkitysta Yhdysvaltalaisessa puoli-
johdeteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tahdatyssa SEMATECH-ohjelmassa
vuosina 1970-1993. SEMATECH:iin kuuluvat yritykset olivat johtavia ja siten myos
suuria alan yrityksia. Tulosten mukaan julkinen t&k-tuki vahensi yritysten omarahoit-
teista t&k-toimintaa. Taman tulkittiin johtuvan siita, etta SEMATACH-ohjelmassa mu-
kana olevat yritykset karsivat paallekkaista t&k-toimintaansa. Toisin kuin SEMA-
TECH, yhdysvaltalainen SBIR-ohjelma (Small Business Innovation Research) oli suun-
nattu nimenomaan pienilla yrityksille innovaatiotoiminnan lisaamiseksi. Lernerin
(1999) tutkimuksessa tarkasteltiin SBIR-ohjelman vaikutuksia. Hanen mukaansa SBIR-
tukea saaneet yritykset kasvoivat muita kontrolliryhman yrityksia nopeammin seka lii-
kevaihdolla etta tyovoiman maaralla mitattuna. Branstetterin & Sakakibaran (1998) tut-
kimuksessa tarkasteltiin japanilaisia korkean teknologian alan yrityksia. Tulosten mu-
kaan julkinen t&k-tuki lisasi yritysten omarahoitteista t&k-toimintaa. Kletten & Moen
(1998) aineisto koostui norjalaisista yrityksista ajanjaksolla 1982-1995. Tutkimuksen
tulokset viittaavat siihen, etta julkinen t&k-tuki ei korvaa, mutta ei myoskaan lisaa yri-
tysten omarahoitteista t&k-toimintaa.
Viimeaikaisessa kirjallisuudessa (ks. esim. Klette, Moen, Griliches 2000 ja Wallsten
2000) on kyseenalaistettu aikaisempien tutkimusten tulokset julkisen t&k-rahoituksen
vaikutuksista. Kritiikkia perustellaan silla, etta useimmissa aiemmissa tutkimuksissa ei
ole huomioitu julkisen t&k-rahoituksen maaraytymisprosessia. Nakemyksen mukaan