julkisen t&k-rahoituksen saaminen on endogeeninen tekija ja tama olisi otettava huomi-
oon tilastollisessa analyysissa.
Wallstenin (2000) tutkimuksen kohteena oli sama SBIR-ohjelma kuin Lernerin (1999)
tutkimuksessa. Wallstenin tulosten mukaan julkisen t&k-rahoituksen saamisen endo-
genisoinnilla oli merkittava vaikutus tuloksiin. Ottamalla huomioon julkisen t&k-
rahoituksen saamisen endogeenisuus julkisella rahoituksella oli selvasti negatiivinen
vaikutus yritysrahoitteiseen t&k:een. Tulosten mukaan yhden dollarin julkinen t&k-
rahoitus syrjaytti yhden dollarin yksityisrahoitteista t&k:ta. Busomin (1999) tutkimuk-
sessa selvitettiin julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksia kayttamalla poikkileikkausaineis-
toa espanjalaisista yrityksista. Tilastollisissa analyyseissa huomioitiin julkisen rahoituk-
sen saamisen endogeenisuus. Tulosten mukaan 29 yritysta 70:sta olisi kayttanyt t&k-
toimintaan vahintaan saman summan, vaikka eivat olisi saaneet julkista t&k-rahoitusta.
Jaljellejaavat 41 yritysta investoivat enemman t&k-toimintaan kuin he ilman julkista
rahoitusta olisivat tehneet. Lach (2000) tarkasteli tutkimuksessaan julkisen t&k-
rahoituksen vaikutuksiin kayttaen aineistona israelilaisia yrityksia vuosina 1990-1995.
Lach estimoi dynaamisen mallin, jossa julkisen rahoituksen saaminen oli endogenisoitu.
Tulosten mukaan julkisella t&k-rahoituksella oli yritysrahoitteista t&k:ta taydentava
vaikutus. Yhden dollarin julkinen t&k-rahoitus lisasi 0.41 dollaria yritysrahoitteista
t&k:ta3.
Myos Suomessa on tehty teemaa kasittelevaa tutkimusta. Toivasen & Niinisen (1998)
tutkimuksen paneeliaineisto koostui 133 yrityksesta, joista oli yhteensa 581 havaintoa.
Aineisto kattoi vuodet 1985-1993. Tulosten mukaan julkisella t&k-rahoituksella ei ollut
tilastollisesti merkitsevaa vaikutusta ison kassavirran omaavien yritysten (kokonais-)
t&k-menoihin. Sen sijaan heikon kassavirran omaavilla yrityksilla julkinen t&k-rahoitus
lisasi yritysten t&k-menoja.
Lehdon (2000) tutkimuksessa kaytettiin toimipaikkatason paneeliaineistoa ajanjaksolla
1991-1998. Estimointi tehtiin kayttaen kaksivaiheista estimointia (2SLS), jossa ensim-
maisessa vaiheessa selitettiin toimipaikkakohtaista julkista t&k-rahoitusta ja toisessa
vaiheessa toimipaikkatason t&k-menoja. Estimoinnissa otettiin siis endogeenisuuson-
gelma huomioon. Tulosten julkinen rahoitus ei korvaa yksityista t&k-rahoitusta. Verrat-
Lachin (2000) tutkimuksen mukaan julkisen t&k-rahoituksen pitkan aikavalin jousto suhteessa yritys-
rahoitteiseen t&k:een oli 0.22.
More intriguing information
1. The name is absent2. Are class size differences related to pupils’ educational progress and classroom processes? Findings from the Institute of Education Class Size Study of children aged 5-7 Years
3. Developmental changes in the theta response system: a single sweep analysis
4. Keynesian Dynamics and the Wage-Price Spiral:Estimating a Baseline Disequilibrium Approach
5. Dual Inflation Under the Currency Board: The Challenges of Bulgarian EU Accession
6. Innovation Policy and the Economy, Volume 11
7. A Study of Prospective Ophthalmology Residents’ Career Perceptions
8. The name is absent
9. The name is absent
10. Towards a framework for critical citizenship education