33
Toimialojen ja yritysten on rakennettava Strategiaansa kolmella rintamalla. Perus-
tana ovat Objektiivisuuteen pyrkivât indikaattorit, joita edellâ on kuvattu. Kioto-asema
on huomioitava ja sen muotoutumiseen on pyrittavâ vaikuttamaan. Kolmas rintama on
kuluttajien ja muiden asiakkaiden arvostukset ja kulutuSkayttaytyminen. Yritysten
Kioto-Strategioiden rakentamisen kehikkoa Voitaisiin kuvata taulukolla 3.2.
Edellinen hahmotelma on hyvin alustava. Ryhmittely voi olla yhtâ hyvin myos joku
toinenkin. Siina on pââlIekkaisyyksia, joita kuitenkin tuskin voidaan kokonaan vâlt-
taa. Rakenteellisten muutosρrosessien kuvaus kaipaa kirkastamista. Monet vaikutus-
suhteet eivat sitâ ρaitsi ole tiedossa. On syyta kysya esimerkiksi, vâhentâako tehokas
kommunikaatio Iiikennetta vai Iisaako se sitâ.
Suomen taρauksessa Umastopaastojen toimialoiksi voitaisiin IuokiteIla energian-
tuotanto, kemiallinen metsâteollisuus, metallien valmistus, kemianteollisuus ja Ôljyn-
jalostus, jos suoria pââstojâ kâytetâân Iuokitteluperusteina. Ryhmaan kuuluvat Iuon-
nollisesti myos Iiikenteen toimialat. Jos taas pâastot kumuloidaan Iopputuotealoille,
ilmastopââstojen toimialat olisivat nâiden toimialojen tuotteita panoksina kâyttâvât
toimialat. Ilmastopaastojen toimialoilla Ominaispaastot ovat Strategiatyon târkeâ lâh-
tokohta. Ominaispaastotiedon avulla toimiala ja sen yritykset voivat hyvin argumen-
tein ρarantaa Strategista asemaansa Kioto-prosessissa ja yritykset voivat saada myon-
teista imagoa Idlpailijoihin nahden.
Toisaalta Ominaispaastot eivat yksin ratkaise, vaan myôs panosten kâytto (esim.
puun kâytto Inetsateollisuudessa muistaen samalla ettâ metsât ovat pââstônieluja) ja
tuotteiden kayton vahâiset ilmastopââstôt. Jalkimmaisesta esimerkkinâ on vâhâpââs-
tôisten Iiikennepolttoaineidenjalostus. Prosessina se aiheuttaa enemman pââstojâ kuin
"huonompien" polttoaineiden jalostus. Kun prosessien ja polttoaineiden kayton pàas-
tôt Iasketaan yhteen, ovat kokonaispâastôt kuitenkin alhaisemmat.
EnergiansaastdnZenergiatehokkuuden toimialoilla on vielâ mahdol Iisuuksi a huo-
mattavaan sâhkon, Iammon ja prosessihoyryn sââstoihin. Vaikka tâhân ryhmâân kuu-
Iuva yritys ei aiheuttaisi suoranaisia kasVihuonekaasupaastoja, voi se sâhkon ja muun
energian sâaston kautta merkittâvasti vâhentââ myos Hmastopaastdja (ks. esimerkki-
tarkastelu 4). Energiansaastdinvestointeja tehdâân Kioto-prosessista huolimatta, koska
ne usein maksavat itsensâ noρeasti takaisin. Jos energian hinta pââstoverojen takia
nousee tai esimerkiksi sâhkon kâyttoâ ryhdytâân rajoittamaan insentiivit investointei-
hin kasvavat.
Energia-ja ympâristoteknologiaa valmistava teollisuus on kolmas selvâsti erottuva
yritysryhma, kun tarkastellaan Kioto-prosessin uhkia ja mahdollisuuksia yrityksille.
Energiateknologiaa valmistava teollisuus on Suomessa SuhteeIlisen Iaajaa ottaen
huomioon maan pienen кооп. Talla vuosikymmenellâ (vuosina 1990 - 1998) energia-
teknologian vienti on 3,5-kertaistunut. Samaan aikaan myos maaiImanmarkkinaosuu-
temme on jatkuvasti kasvanut. Energiateknologia kattaa energian tuotannon, siirron ja
jakelun seka kayton teknologiat
Ilmastopaastdja pienentavasta Suomalaisesta energiateknologiasta voi esimerk-
keinâ mainita Iaajuusmuuntajatja sâhkokâytot, kattilateollisuudessa biopolttoaineiden
ja muiden vaikeiden polttoaineiden hallinta sekâ kehittyneet polttoprosessit yleensâ,
kaasumoottoriosaaminen, voimakas ja kehittyva tuulivoimalateknologia, savukaasu-
jen Puhdistusteknologia, biopolttoaineiden keruujârjestelmân teknologia jne. Samaan
kategoriaan voidaan IuokiteIla esimerkiksi sâhkon ja Iammon yhteistuotannon osaa-