Palkkaneuvottelut ja työmarkkinat Pohjoismaissa ja Euroopassa



PIEKKOLA, Hannu, PALKKANEUVOTTELUT JA TYÔMARKKINAT POHJOIS-
MAISSA JA EUROOPASSA.
Helsinki: ETLA, Elinkeinoelaman Tutkimuslaitos, The
Research Institute of the Finnish Economy, 2002, 26 s. (Keskusteluaiheita, Discussion
Papers, ISSN 0781-6847; No. 838).

TIIVISTELMA: Euroopan maat eroavat ty Omarkkinakaytantojensa suhteen. Muu-
tokset ovat olleet huomattavia 1980-luvun alusta lahtien. Iso-Britanniassa tyonteki-
joiden jarjestaytymisaste on laskenut merkittavasti ja yrityksilla on itsenainen asema
palkanasetannassa. Saksassa liittotason palkkaneuvottelut ovat toisaalta edelleen
keskeisia palkanmuodostuksessa. Pohjoismaissa Ruotsissa ja etenkin Tanskassa on
siirrytty kohti paikallista sopimista. Ruotsissa ja Tanskassa on liittokohtaisissa rat-
kaisuissa vahennetty eri alojen palkkojen kytkentaa ja paikallisen sopimisen eri
muodot ovat nykyisin tavallisia. Tanskassa ja Ruotsissa paikallinen sopiminen ta-
pahtuu tyorauhan vallitessa. Erimielisyyksien vallitessa sovelletaan liittotasolla tai
keskitetysti sovittua ratkaisua. Ruotsissa palkkojen vahimmaiskorotukset ovat kes-
kimaarin vahintaan puolet palkkapotista. Yksi eri alojen valisten kytkentojen vahen-
tamisen muoto on ollut se, etta eri toimialoilla sopimukset tehdaan eri ajankohtina.
Naista eroista huolimatta palkkahajonta on pysynyt varsin samanlaisena eri Poh-
joismaissa. Suomessa keskitettya sopimista lienee helpottanut yritysten tuotta-
vuuserojen kaventuminen 1990-luvun alun laman jalkeen.

PIEKKOLA, Hannu, PALKKANEUVOTTELUT JA TYÔMARKKINAT POHJOIS-
MAISSA JA EUROOPASSA.
Helsinki: ETLA, Elinkeinoelaman Tutkimuslaitos, The
Research Institute of the Finnish Economy, 2002, 26 p. (Keskusteluaiheita, Discussion
Papers, ISSN 0781-6847; No. 838).

ABSTRACT: Labour market institutions and practises vary in European countries.
Labour market reforms have been notable since the beginning of the 1980s. In Great
Britain, the union participation rate has decreased substantially and firms are rela-
tively independent in wage setting. However, in Germany industry-level bargaining
prevails without notable changes. In Nordic countries, local bargaining has taken an
increasing role in Sweden and particularly in Denmark. In Sweden an industry-level
agreement is binding if employers and employees do not reach an agreement in local
bargaining. In Sweden the minimum wage rise is typically at least half of the agreed
wage sum. Despite the differences in labour market practises, wage dispersion has
stayed surprisingly similar across Nordic countries. The narrowing of productivity
differences between firms since the depression in the beginning of 1990s has likely
facilitated centralised bargaining in Finland.



More intriguing information

1. Why Managers Hold Shares of Their Firms: An Empirical Analysis
2. The name is absent
3. The name is absent
4. EU Preferential Partners in Search of New Policy Strategies for Agriculture: The Case of Citrus Sector in Trinidad and Tobago
5. Global Excess Liquidity and House Prices - A VAR Analysis for OECD Countries
6. The name is absent
7. The name is absent
8. Orientation discrimination in WS 2
9. The name is absent
10. Forecasting Financial Crises and Contagion in Asia using Dynamic Factor Analysis
11. The name is absent
12. THE ECONOMICS OF COMPETITION IN HEALTH INSURANCE- THE IRISH CASE STUDY.
13. Heterogeneity of Investors and Asset Pricing in a Risk-Value World
14. Conflict and Uncertainty: A Dynamic Approach
15. Heavy Hero or Digital Dummy: multimodal player-avatar relations in FINAL FANTASY 7
16. Investment in Next Generation Networks and the Role of Regulation: A Real Option Approach
17. The fundamental determinants of financial integration in the European Union
18. HEDONIC PRICES IN THE MALTING BARLEY MARKET
19. Knowledge and Learning in Complex Urban Renewal Projects; Towards a Process Design
20. Accurate and robust image superresolution by neural processing of local image representations