17
Suomen hintataso oli 1990-luvun vaihteessa lahes 40 prosenttia OECD-maiden kes-
kiarvon ylapuolella (kuvio 3.8). Suomeen Suuntautuvan matkailun kasvu pysahtyi
1980-luvun jalkipuoliskolla. Korkea hintatasomme (valuutan yliarvostus) kavensi
tuntuvasti matkailuelinkeinomme kustannuskilpailukykya ja lisasi tuntuvasti suo-
malaisten ulkomaanmatkailua.
1990-luvun alun tuntuvien devalvaatioiden jalkeen hintatasomme (kuvio 3.8) asettui
lahemmaksi OECD-maiden keskiarvoa, ja etenkin venalaisten turistien maarat
kaantyivat vahvaan kasvuun. Vuoden 1999 notkahdus matkailutuloissa johtui lahin-
na Venajan mittavista talousongelmista. Ruplan devalvoitumisen jalkeen Suomen
hintataso oli aiempaa huomattavasti korkeampi venalaisille matkailijoille.
Matkailuelinkeino on panostanut tuntuvasti matkailun kehittamiseen, etenkin Lapin
matkailukeskukset ovat 1990-luvulla laajentuneet ja monipuolistaneet turisteille
kohdistettuja palveluita. Suomen luonnon erityispiirteet kiinnostavat yha enemman
ulkomaisia matkailijoita. Matkailun luonteen siirtyminen yha enemman aurinkolo-
mista elamykselliseen ja toiminnalliseen kokemiseen luo jatkossa erinomaiset kehi-
tysnakymat Suomen matkailuelinkeinolle.
3.3.2 Matkailuvirrat eri maista
Matkailijavirrat Suomeen tulevat etupaassa Ruotsista ja Venajalta. Saksalaisten
matkailijoiden maarat ovat olleet viime vuosina hieman alamaessa. Matkailutulojen
laskentamenetelmia muutettiin vuonna 1999. Aiemmin tilasto perustui Suomen Pan-
kin valuutanvaihtoon perustuvaan materiaalin, nyt laskelmat perustuvat muun muas-
sa Tilastokeskuksen suorittamaan rajahaastatteluun.
Kuvio 3.9
Matkailutulot eri maista vuonna 1999
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500
milj.mk
Islanti
Luxemburg
Irlanti
Portugali
Kreikka
Kanada
Itavalta
Belgia
Sveitsi
Tanska
Espanja
Ranska
Italia
Viro
Alankomat
Japani
Norja
USA
Englanti
Saksa
Venaja
Ruotsi