33
5. Keskustelua ja Johtopaatoksia
5.1 Palveluyritykset ovat kansainvalistyneet nopeasti
Palveluiden viennin ja palvelusektorin ulkomaaninvestointien kasvu on
teollisuusmaissa ollut viimeisten vuosikymmenien aikana nopeampaa kuin
teollisuustuotteiden viennin ja teollisuuden suorien sijoitusten kasvu. 1990-
luvulla palveluiden vienti kasvoi samaa vauhtia kuin teollisuustuotteiden,
mutta investointien kasvu jatkui voimakkaasti. Palveluissa suorat sijoitukset
ovat selvasti tarkeampi kansainvalistymisen muoto kuin vienti, mutta seka
viennilla etta sijoituksilla mitattuna palvelut ovat kansainvalistyneet
nopeammin kuin teollisuus. Tahan on kolme merkittavaa syyta (vrt. Yla-
Anttila, 1997 ja Leiponen, 2001).
Ensiksi, palveluiden ja palveluyritysten kansainvalistyminen on ”seurannut
teollisuutta”. Yrityspalveluita - kuten rahoitus-, konsultointi-, huolto- ja
Iutkimuspalveluita - tuottavat yritykset ovat kansainvalistyneet
asiakasyritystensa mukana. Toiseksi, palveluiden ja aineettomien tuotteiden
ja tuotannontekijoiden kauppaa on vapautettu merkittavasti 1980- ja
erityisesti 1990-luvulla. Kolmanneksi, palveluyritykset ovat voimakkaasti
erikoistuneet ja luoneet yrityskohtaisia kilpailuetuja (palvelukonsepteja,
toimintatapoja, johtamismenetelmia), joiden varaan kasvu perustuu. Naiden
kilpailuetujen luomiseksi tehdyt (aineettomat) investoinnit on mahdollista
hyodyntaa vain kansainvalisesti toimimalla. Kiinteat kustannukset voidaan
jakaa suurille volyymeille eli hyodynnetaan skaalaetuja.
Suomen palvelusektorin vienti ja kansainvalistyminen ovat poikenneet
jonkin verran teollisuusmaiden keskimaaraisesta kehityksesta. Pitkalla
aikavalilla palveluviennin osuus kokonaisviennista on kylla noussut, mutta
1990-luvun laman jalkeinen teollisuustuotteiden viennin kasvu oli siina
maarin nopeaa, etta tuo perustrendi taittui. Teollisuustuotteiden viennin
nopeassa kasvussa palveluilla oli kylla oma roolinsa. Tuotannon ja viennin
kasvu teollisuudessa ei olisi ollut mahdollista ilman voimakasta
rakennemuutosta. Keskeinen osa tata muutosta on ollut keskittyminen
ydintoimintoihin seka siihen liittyva verkottuminen ja ulkoistaminen. Monet
yritysten sisalla aiemmin tuotetut palvelut ovat siirtyneet yrityksen
ulkopuolella tehtaviksi, minka seurauksena nimenomaan yrityspalvelut ovat
kasvaneet nopeasti. Samanaikaisesti monien teollisuusyritysten toiminta on
tullut yha palveluvaltaisemmaksi: tutkimus- ja kehitystoiminta, rahoitus,
koulutus- ja huoltopalvelut, markkinointi, tietoliikenne ja kuljetukset ovat
kasvattaneet osuuttaan varsinaisen tavaratuotannon rinnalla ja osana.
Raja teollisuuden ja palveluiden valilla on hamartynyt. Teollisuudesta on
tullut palveluita ja palveluista teollisuutta. Monet perinteisetkin
teollisuusyritykset ovat siirtymassa palveluliiketoiminnan suuntaan.
Palveluiden osuus niiden toiminnasta kasvaa ja samalla osa palveluista