34
Palveluista teollisuutta ja teollisuudesta palveluita
Hyva esimerkki teollisuuden ja palveluiden ohueksi kâyneestâ rajasta on
Nokian pââtôs (30.8.2001) ulkoistaa osa tuotekehitystâân siirtâmâllâ 320
tyôntekijââ Tietoenatorin palvelukseen. Tietoenator tekee Nokian
matkapuhelinverkkotoimintaan liittyvââ ohjelmistokehitystyôtâ ja vastaa
sopimuksen mukaan toisen ja kolmannen sukupolven verkkojen testaus- ja
yllâpitotehtâvistâ. Tietoenator on Suomen suurin tietotekniikkapalveluiden
monialayritys, joka hoitaa mm. monien yritysten palkkahallintoa.
Esimerkki teollisuusyrityksen muuntautumisesta palveluyritykseksi on
konepajakonserni Metson Future Care-ohjelma, jonka tavoitteena on luoda mm.
paperikoneiden vian tunnistukseen, huoltoon ja yllâpitoon liittyvââ
palveluliiketoimintaa. Suurin osa palveluista tuotetaan itse, mutta osa hankitaan
myôs ulkoa. (Ks. Koski - Rouvinen - Ylâ-Anttila, 2001 sekâ Viitamo, 2000).
ostetaan niihin erikoistuneilta yrityksiltâ. Palveluliiketoiminnan
kansainvâlisen kasvun tekee mahdolliseksi tieto- ja viestintâteknologian
kehitys, jonka seurauksena osa palveluista voidaan digitalisoida ja tuottaa
maantieteellisestâ sijainnista riippumattomasti.1
5.2 Suomen palvelualojen vahvuudet ja heikkoudet
Kansainvâlisesti vertaillen Suomen vahvoja osaamisalueita ovat
tietotekniikkapalvelut sekâ tekninen suunnittelu ja konsultointi (ks. esim.
Kâssi, 1997, Paija, 2001 sekâ Kox, 2001). Kansainvâlisten vertailujen
mukaan yrityspalveluiden (liike-elâmân palveluiden) ulkomaankauppa
suhteessa BKT:hen on Suomessa yksi korkeimmista pienissâ
teollisuusmaissa. Erityisesti tietotekniikkapalveluiden kauppa on kasvanut
merkittâvâsti: niiden vienti oli vuonna 2000 jo noin 8 mrd. mk, yli kaksi
kertaa suurempi kuin vastaava tuonti. Suomalaisyritykset ovat keskittyneet
mm. tietoturvapalveluihin, joiden kysynnân voi arvioida kasvavan nopeasti,
kun langattoman viestinnân osuus tietoliikenteestâ lisâântyy.
Juuri tietotekniikkapalveluiden tase on merkittâvâsti vaikuttanut siihen, ettâ
palvelutaseen alijââmâ on 1990-luvun alun jâlkeen tuntuvasti pienentynyt.
Alijââmân pienentyminen nâyttââ viime vuosina kuitenkin pysâhtyneen.
Vastapainona vientiâân lisânneille aloille monet palvelualat ovat menettâneet
asemiaan rajojen avautumisen seurauksena. Nâin on tapahtunut esimerkiksi
kuljetuksissa ja erityisesti rahtiliikenteessâ. On selvââ, ettâ aloilla, joilla
kilpaillaan pââosin alhaisilla kustannuksilla, Suomi ei voi olla pitkâllâ
aikavâlillâ kansainvâlisesti kilpailukykyinen.
1 Terrori-isku USA:ssa saattaa tietenkin hidastaa tâtâ kehitystâ. Avoimiin tietoverkkoihin ja
globaaliin liiketoimintaan perustuva maailmantalouden kasvu voi ainakin joksikin aikaa
kâântââ suuntaansa. Perustrendi tuskin kuitenkaan muuttuu, mutta joidenkin alojen
kansainvâlistyminen saattaa hyvinkin hidastua.