19
Tutkimuksessa on kâytetty kansainvâlisen talouden numeerista tasapainomallia GTAP
(Global Trade Analysis Project), jota on maailmalla sovellettu laajalti muun muassa eri-
laisten kansainvâlistâ kauppaa koskevien kysymysten tarkasteluun. Analyysissa maail-
mantalous on jaettu 16 maahan ja alueeseen. Tarkastelun pââpaino on Aasiassa ja Eu-
roopan unionissa.
Aggregaattitulosten perusteella globaali vapaakauppa osoittautuu kaikkien maiden ja
alueiden osalta paremmaksi kuin kolmi- tai kaksinapainen maailmantalous sekâ koko-
naistuotannolla ettâ taloudellisella hyvinvoinnilla (ekvivalentti variaatio) mitattuna. Si-
mulointitulokset eivât kuitenkaan tue sitâ, ettâ globaali vapaakauppa olisi kaikkien mai-
den ja alueiden kannalta paras tarkastelluista vaihtoehdoista. Uudet EU-jâsenmaat eroa-
vat tâssâ suhteesta muusta maailmasta: niiden kannalta paras vaihtoehto on nykyinen
tilanne. Laajempi maailmankaupan vapautuminen tuottaa niille kokonaistuotannon ja
taloudellisen hyvinvoinnin vâhenemisen vapautuipa maailmankauppa alueellisesti tai
globaalisti. Koko maailman taloudellisen hyvinvoinnin kannalta globaali vapaakauppa
on paras vaihtoehto. Nykytilanne, kaksi- tai kolminapainen alueellinen integraatio eivât
eroa tâssâ suhteessa merkittâvâsti toisistaan. Kaksinapainen jârjestely on kuitenkin epâ-
todennâkoinen, koska se aiheuttaa NAFTAlle hyvinvointitappion, vaikkakin lisââ Aasi-
an maiden taloudellista hyvinvointia.
Aasian vapaakauppa-alueen muodostumisella on vain pieniâ negatiivisia taloudellisia
hyvinvointivaikutuksia alueen ulkopuolella uusia EU-maita lukuun ottamatta. Ne koke-
vat varsin merkittâvân hyvinvointitappion ja noin prosentin kokonaistuotannon supis-
tumisen. Pââasiallinen syy tâhân on auto- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon vâhe-
neminen. Globaali vapaakauppa kohtelee uusia EU-maita kuta kuinkin samalla tavalla.
Suurimmat voittajat globaalissa vapaakaupassa ovat Aasian maat (pl. Australia ja Uusi-
Seelanti), Brasilia ja muu maailma. Jo keskenâân integroituneet EU15, NAFTA ja
ANZCERTA (Australian ja Uuden-Seelannin vapaakauppa-alue) sekâ Japani eivât hyo-
dy globaalista vapaakaupasta lâheskâân yhtâ paljon verrattuna nykytilanteeseen.
Toimialatasolla globaali vapaakauppa muuttaa maailman tuotantorakennetta. Maatalou-
dessa uudet EU-maat, NAFTA ja ANZCERTA ovat simulointitulosten mukaan tuotan-
non kasvualueita; tekstiiliteollisuudessa Kiina, ASEA-maat, Korea ja Taiwan; elintarvi-
keteollisuudessa EU25-maat (pl. Suomi), NAFTA, ANZCERTA ja Hong Kong; paperi-
teollisuudessa EU-maat ja NAFTA; Kemianteollisuudessa EU-maat (pl. Iso-Britannia,
Ruotsi ja Tanska), Japani sekâ Korea ja Taiwan; Oljynjalostuksessa EMU-maat (pl.
Suomi); Uudet EU-maat, Venâjâ, ANZCERTA, Intia, Japani sekâ Korea ja Taiwan; me-
talleissa Venâjâ, Japani ja muu maailma; metallituoteteollisuudessa Suomi, Intia, Japa-
ni, sekâ Korea ja Taiwan; elektroniikkateollisuudessa Suomi, Venâjâ, SAARC-maat, pl.
Intia (Bangladesh, Bhutan, Malediivit, Nepal, Pakistan, Sri Lanka), ASEAN-maat (Bru-
nei, Dar-es-Salam, Kamputsea, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singa-
pore, Thaimaa ja Vietnam), Japani ja Kiina, energiassa Venâjâ ja NAFTA ja autoteolli-
suudessa Japani sekâ Korea ja Taiwan.
Toimialatasolla simuloidut tulokset kertovat selkeâsti sen, Suomen suhteellisen edun
toimialat (paperi-, metallituote- ja elektroniikkateollisuus) nâyttâvât menestyvân tuotan-
tomielessâ paremmin aidosti globaalissa vapaakaupassa kuin alueellisessa integraatios-
sa. Merkittâvâ ero Suomen ja muiden EU-maiden vâlillâ on, se ettâ Aasian vapaakaup-
paratkaisu on muille EU-maille erityisesti elektroniikkateollisuuden tuotannon kannalta
globaalia integraatiota parempi vaihtoehto.