1 Johdanto
Kansainvalisen kaupan nâkôkulmasta globalisaatio merkitsee maailmankaupan esteiden
poistumista. Lâhes âârimmilleen vietynâ tâmâ merkitsisi koko maailman kattavan va-
paakauppa-alueen muodostumista.
Vaikka maailmankauppa on jo nykyisin suhteellisen vapaata nâkyvistâ kaupan esteistâ,
nâkymâttômât kaupan esteet sekâ alueellinen integraatio, regionalismi, ovat edelleen
potentiaalisia esteitâ globaalille vapaakaupalle.
Ylivoimaisesti tunnetuin ja pisimmâlle edennyt alueellinen integraatiojârjestely on
1.5.2004 laajentunut Euroopan unioni. 1980-luvun puolivâlin jâlkeen alueellinen integ-
raatio on nostanut pââtâân muun muassa EU-integraation tiivistymisen ja NAFTAn
muodostumisen myôtâ. Myôs Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa on vireillâ alueelli-
sia integraatiojârjestelyjâ, kuten Mercosur Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Urugu-
ayn kesken) sekâ Aasiassa ASEA, johon kuuluvat Brunei, Dar-es-Salam, Kamputsea,
Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa ja Vietnam (Aasi-
an kauppablokeista, ks. tarkemmin liite 1).
Seuraavassa keskitytâân tarkastelemaan maailmankaupan vapautumista ja verrataan sitâ
erityisesti kehityskulkuun, jossa Aasian alueellinen integroituminen jatkuu. Lâhtôkohta-
tilanteena on nykyhetki, jossa Euroopan unioni on laajentunut 25 maata kattavaksi talo-
usalueeksi. Varsinaisessa analyysissa pââpaino on Aasian integroitumisella ja sen vai-
kutuksilla EU-maihin, Aasian maihin ja muuhun maailmaan. Myôs NAFTAa kâsitellâân
yhtenâ kokonaisuutena ja skenaarioissa tarkastellaan myôs vaihtoehtoa, jossa Aasian ja
Pohjois-Amerikan integraatio tiivistyy.
Kiinan talouden kehitys on keskeinen kysymys tarkasteltaessa Aasiaa osana maailman-
taloutta. Tâmân vuoksi analyysissa eritellâân omiksi tapauksikseen toisaalta se, ettâ
Kiina jâttâytyy Aasian integroitumiskehityksen ulkopuolelle ja toisaalta se, ettâ Kiinan
talous kokee muita maita nopeamman tuottavuuden kasvun. Nâmâ tarkastelut ovat
luonnollisesti puhtaasti spekulatiivisia. Niiden tarkoitus onkin enemmân valottaa Kiinan
mahdollisesti eriytyvân talouskehityksen merkitystâ.
Seuraavassa jaksossa 2 kâydâân lâpi GTAP-malli, jota on kâytetty tarkastelussa. Jaksos-
sa 3 esitellâân tehdyt kuusi mallisimulointia, jonka jâlkeen jaksossa 4 kâydâân lâpi kes-
keiset tulokset.
2 GTAP-malli
Tâssâ tutkimuksessa on kâytetty kansainvâlisen talouden numeerista tasapainomallia
GTAP, jota on maailmalla sovellettu laajalti muun muassa erilaisten kansainvâlistâ
kauppaa koskevien kysymysten tarkasteluun ja Suomessa muun muassa EU:n pââstô-
kaupan vaikutusten arviointiin. Lyhenne GTAP tulee sanoista Global Trade Analysis
Project.