Tassa yhteydessâ kâytetyn GTAP-mallin tietokanta perustuu vuoden 1997 maailmanta-
loutta kuvaavaan aineistoon.1 GTAP-mallissa on 67 yksittâistâ teollisuusmaata ja kehi-
tysmaata. Osa kehitysmaista on mallissa 12 aluekokonaisuuden muodossa. Kaikki alue-
taloudet on jaettu 57 toimialaan, joista noin puolet on teollisuustoimialoja ja loput alku-
tuotantoa, rakentamista ja palveluita.
GTAP-malli kehitettiin alun perin maailmankaupan esteiden vaikutusten analysointiin.
Malli ja siihen liittyvâ maailmanlaajuinen GTAP-tietokanta on viimeisen kahden vuosi-
kymmenen aikana kehittynyt laajalti kâytetyksi ja hyvin dokumentoiduksi analyysikehi-
koksi. GTAP-mallin esittely loytyy intemetistâ osoitteesta http://www.agecon.purdue.edu/
gtap/. 2
GTAP-malli on numeerisesti ratkaistava yleisen tasapainon malli (Computable General
Equilibrium Model, CGE-malli), jossa maiden ja alueiden vâliset riippuvuussuhteet
muodostuvat bilateraalisten kauppavirtojen kautta. Tâllainen yleisen tasapainon malli
soveltuu erityisesti talouksien rakenteeseen ja alueiden vâlisiin kauppavirtoihin vaikut-
tavien talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin.
Mallin tasapainoratkaisussa kaikki markkinat ovat tasapainossa: kysyntâ ja tarjonta ovat
yhtâ suuria. Kysyntâ johdetaan edustavan kuluttajan hyodyn maksimointiehdoista (lop-
pukysyntâ) ja yritysten voitonmaksimointiehdoista (vâlituotekysyntâ ja tuotannon pe-
ruspanosten kysyntâ).
Jokaiseen maahan oletetaan alueellinen kuluttaja, joka kerââ kaikki taloudessa muodos-
tuneet tulot. Alueellinen kuluttaja allokoi tulot vakiobudjettiosuuksin yksityiseen kulu-
tukseen, julkiseen kulutukseen ja sââstoihin. Alueellinen kuluttaja myy tuotannonteki-
joitâ yrityksille ja saa vastineeksi tuotannontekijâtuloja. Julkiset tulot koostuvat yksityi-
sille asetetuista tuloveroista, arvonlisâveroista sekâ tuonti- ja/tai vientiveroista. Alueelli-
sen kuluttajan tulot koostuvat tuotannontekijâtulojen ja julkisen sektorin tulojen sum-
masta. Alueellisen kuluttajan oletus mahdollistaa aluekohtaisen hyvinvointivertailun eri
politiikkavaihtoehtojen vâlillâ.
Jokaista tuotantosektoria vastaa yksi homogeeninen tuote. Tuotannossa yhdistetâân
enintâân viittâ (riippuen aggregoinnista) tuotannontekijââ: kahdenlaisia luonnonvaroja,
koulutettua sekâ kouluttamatonta tyovoimaa sekâ pââomahyodykettâ. Lisâksi tuotan-
tosektorit kâyttâvât toistensa tuotteita vâlituotteina. Tuontihyodykkeet oletetaan epâtây-
dellisiksi substituuteiksi kotimaisten vastaavien hyodykkeiden kanssa.
Kâytetty malliversio on staattinen. Investointihyodykkeen kertymâ ei vaikuta markkina-
tasapainoon, vaan ainoastaan loppukysynnân rakenteeseen. Mallissa oletetaan, ettâ sââs-
tot ohjautuvat eri alueiden vâlillâ siten. ettâ odotettu pââoman tuotto on sama kaikilla
alueilla.
GTAP-mallin perusversiossa oletetaan, ettâ kaikki panos- ja tuotosmarkkinat ovat tasa-
painossa. Tâmâ merkitsee, ettâ mallin perussovelluksessa tyomarkkinoilla ei esiinny
tyottomyyttâ. Toisin sanoen reaalipalkkataso sopeutuu esimerkiksi kustannussokkiin
niin, ettâ kaikilla toimialoilla ja kokonaistalouden tasolla sâilyy tâystyollisyys. Mallissa
1 Kevââllâ 2004 pâivitetty tietokanta on vuodelta 2001. Uusi aineisto ei ollut kuitenkaan vielâ kây-
tettâvissâ tâssâ selvityksessâ.
2
Samaiselta sivulta on loydettâvissâ myos yli 400 GTAP-mallin sovellusta.