13
Suorittamista yksittâisessâ yhtidssâ. Eduskunta ei kuitenkaan Hyvaksynyt osake-
yhtiolakiesityksen kohtaa, jossa vaadittiin, etta puolet kunkin osakelajin aanista
Hyvaksyttaisiin tietyissâ târkeissâ paâtoksissâ. Tama Osakekohtaisen aanioikeus-
ρuolikkaan Vaatimuksen Iapimeno olisi Iisannyt vâhemman Manivaltaisten osak~
keiden valtaa suurissa osakeyhtiôissâ. Lakiin tulee kuitenkin esimerkiksi perhe-
omisteisia yhtidita Houkutteleva etuosake, jolla ei ole Iainkaan valtaa normaa-
Ieissa pââtosasioissa. (Kauppalehti 8.1.1997.)
Kuten on jo aikaisemmin todettu, yhtiôkokous on yhtion korkeinta paatântavaltaa
edustava foorumi. Sen merkitystâ vahentaâ kuitenkin Olennaisesti se, etta suurten
Omistuskeskittymien hallussa on niin suuria âânimaariâ. Suuromistajien hallussa
olevien Manimaarien turvin Iahes mika tahansa jonkun muun Osakkeenomistajan
ehdotus voidaan aânestaâ kumoon.
2.2.2 Osakeyhtididen hallitusten jâsenten vaɪinta ja halɪituksen rooli
Suomen Osakeyhtidlain mukaan
Suomen Osakeyhtidlain (8 luku) mukaan Osakeyhtidlla tulee olla hallitus, joka on
yhtiokokouksen valitsema. Hallitukseen tulee kuulua vâhintaan kolme jâsenta.
Yhtidjarjestykseen sisaltyvan mâarayksen avulla voidaan hallituksen jasenistâ
vâhemman kuin puolet asettaa toimeensa ilman yhtiokokouksen erillistâ pââtosta.
Hallituksen jâsenten toimikauden pituus tulee mâârâtâ yhtiojârjestyksen avulla,
kuitenkin siten, etta jâsenen toimikauden tulee pââttyâ viimeistâân neljântenâ
vaalin jâlkeisenâ tilikautena. Yhtidkokous voi toki valita erovuorossa olevan jâse-
nen uudestaan takaisin Hallitukseen. Hallituksen jâsen voi erota toimestaan ennen
toimikauden pââttymistâkin, mutta siitâ on Hmoitettava Hallitukselle ja hânet
nimittâneelle taholle. Hallituksen jâsenen voi erottaa paikaltaan vain se, joka
hanet on sinne valinnut.
Hallituksen toimenkuvaan kuuluu Huolehtia yhtion hallinnosta ja yhtion toimin-
nan asianmukaisesta jârjestâmisestâ. Yhtion muun johdon tulee hoitaa yhtion
juoksevaa Hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja maarâysten mukaisesti.