10
Edella mainitun perusteella voidaan siis olettaa, ettâ valta ja halu vaikuttaa yhtion
toimenpiteisiin riippuu siita, milia intressiryhmâllâ kulloinkin on oikeus yhtion
tuottovirtoihin. Tama puolustaa juuri sitâ ajatusta, ettâ vain yhdellâ joukolla voi
kerrallaan olla mâârâysvalta yhtiôssa ja samalla se puolustaa Osakkeenomistajan
oikeutta âânimâârâân, joka on suhteessa hânen yhtiôon Sijoittamaan pââoma-
ρanokseen. Talldin voidaan olla varmoja myos siita, ettâ tuottovirtaoikeudet
omistava ryhmâ pyrkii aina maksimoimaan oman taloudellisen hyotynsâ.
Lopuksi tarkastelen vielâ joitakin aânestâmiseen liittyviâ huomionarvoisia seik-
koja. Àânestysmahdollisuudella voidaan olettaa olevan kritisoinnista huolimatta
târkeâ rooli yhtion pââtoksentekoprosessissa, koska âânestâminen ei oie hâvinnyt
kâytântona. Âânestâminen mahdollistaa myos yritysvaltaukset ja rauhanomaiset
haltuunotot, koska esimerkiksi julkisen Ostotarjouksen tehnyt taho tietââ saavansa
vallan yhtiossâ saatuaan ostetuksi riittâvâsti kohteena olevan yhtion osakkeita.
Tama johtaa myos siihen, ettâ kriittisistâ âânimââristâ maksetaan yleensà
preemiota, jotta haltuunotto voidaan suorittaa Ioppuun. Osakkeen kohonnut
Iunastushinta hyodyttaâ tâlloin aikaisempia Osakkeenomistajia. Àânimâârien
sisâltyminen Osakkeeseen johtaa siihen, ettâ osakkeen Iiikkeelle Iaskeneen yhtion
tulevaisuuden positiiviset nâkymât heijastuvat osakkeen kurssiin nostaen mark-
kinahintaa, koska Sijoittajien halu pââsta yhtion valtaapitâvâksi Omistajaksi
varmasti kasvaa. Tâlloin Osakkeiden kasvanut kysyntâ kohdistuu Iuultavammin
juuri sellaisiin Osakesarjoihin, joilla on yhtiojârjestyksen mukaan suurempi
âânivalta verrattuna muihin yhtion Osakesarjoihin. Empiiriset Iutkimukset osoitta-
vat muutamien prosenttien preemiota enemmân âânivaltaa sisâltâvien Osakkeiden
kaupankâyntikursseihin2 (Ldyttyniemi 1991).
Aanestysmahdollisuuden tarpeellisuutta on tutkittu jonkin verran ja tutkimusten
tulosten perusteella voidaan todeta, ettâ âânestySmahdollisuus sekâ Vaikuttami-
seen Tnahdollistavien Valtablokkien muodostamismahdollisuus lisââvât yrityksen
toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Nâin ollen esimerkiksi yhtiokokouk-
2 USA: 5,4 % vuosien 1940 ja 1978 vâlisenà aikana (Lease et. al. 1983). Ruotsi: 1,4 - 6,1 %
vuosien 1975 ja 1985 vâlisenà aikana (Rydqvist 1986). Suomi: 51 - 65 % vuosien 1982 ja 1985
vâlisenà aikana (Palnien 1987). Nykyisin hintaero vastaa kansainvâlistâ tilannetta.