20
missa muuttujien selitys on sama kuin yhtalossa (1). Lisaksi virhetermia merkitaan
vtt :lla. Alaindeksilla i on merkitty yritysta ja alaindeksilla t vuotta. Tama malli estimoi-
daan ensin OLS-menetelmalla (taulukon 4.6 a-sarake), jonka jalkeen otetaan huomioon
kiinteat vaikutukset (taulukon 4.6 b-sarake) ja lopuksi myos julkisen t&k-rahoituksen
saamisen endogeenisuus (taulukon 4.6 c-sarake). Tekes-rahoitus -muuttujat on endo-
genisoitu kayttamalla instrumenttina BUDGET-muuttujaa (muuttujan laskemiseksi ks.
yhtalot 4 ja 5).
Taulukon 4.6. sarakkeiden tulokset vaihtelevat melko paljon. Selvin ero on OLS-mallin
(a-sarake) ja kiinteiden vaikutusten mallin (b-sarake) valilla. OLS-mallissa (a-sarake)
tilastollisesti merkitsevia tekijoita ovat ainoastaan Tekes-rahoitus ja vuosidummyt. Ot-
tamalla huomioon yrityskohtaiset kiinteat vaikutukset (b-sarake) myos moni muu selit-
taja tulee tilastollisesti merkitsevaksi. Estimoinnin mukaan (b-sarake) edellisen vuoden
voitto lisaa seuraavan vuoden yritysrahoitteista t&k:ta, mutta edellisen vuoden velat
puolestaan vahentavat sita. Velan negatiivinen vaikutus on kuitenkin epalineaarinen,
silla velan neliotermi saa tilastollisesti merkitsevan positiivisen arvon. Taman tutkimuk-
sen kannalta keskeinen mielenkiinto kohdistuu Tekes-rahoituksen vaikutukseen. Tekes-
rahoituksen kerroin hetkilla t ja t-1 pienenee huomattavasti verrattuna tavalliseen OLS-
estimointiin (a-sarake). Sarakkeessa (c) Tekes-rahoitusta kuvaava muuttuja on instru-
mentoitu. Verrattuna sarakkeeseen (b) tarkein ero on se, etta hetken t Tekes-rahoituksen
kerroin ei enaa ole tilastollisesti merkitseva. Sen sijaan hetken t-1 kerroin edelleen mer-
kitseva ja odotusten vastaisesti hieman korkeampi kuin b-sarakkeessa. Kertoimen ero
verrattuna b-sarakkeeseen on kuitenkin niin pieni, etta sen merkityksesta on vaikea ve-
taa enempia johtopaatoksia. Muilta osin tulokset sailyvat samanlaisina kuin b-
sarakkeessa.