25
5.1 nahdaan, etta sahko- ja elektroniikkateollisuuden yrityksia on noin puolet otoksen
yrityksista. Loput aineiston yrityksista toimivat metalli- ja konepajateollisuudessa.
Samoin kuin luvussa 4, myos taman luvun analyyseissa otetaan huomioon julkisen t&k-
rahoituksen mahdollinen endogeenisuus. Taman takia estimointimallin pohjaksi on va-
littu ns. Treatment Effects Model, jota on kaytetty esimerkiksi erilaisten valtion tukioh-
jelmien evaluoinneissa12. Mallin spesifikaatiossa selitetaan seka Tekes-rahoituksen
saantia etta yritysrahoitteisia t&k-menoja ottamalla huomioon mahdollinen endo-
geenisuusongelma ja tukimuuttujan 0/1-tyyppinen luonne. Mallin yhtalorakenne on seu-
raavanlainen:
Omarahoitteiset t&k-menot:
RD _ PRIVi = α + δ TEKES _ TUKIi + xi β + εi (7)
TEKES-rahoituksen saantipaatos mallinnetaan ns. Iatentin muuttujan ( TEKES _ TUKI *)
avulla:
TEKES _ TUKIi = α+νTEKES _ BUDJETTIi + xiγ + ui (8)
jolloin yhtalossa (7)
TEKES
TUKIi
'1, jos TEKES _ TUKIi > 0
0, muulloin
(9)
Yhtaloissa α on vakio, x i eksogeenisten selittajien matriisi ja εi seka u i virhetermeja. Yh-
talossa (6) TEKES_BUDJETTI on maaritelty samoin kuin edellisessa osiossa kaytetty
budjetti-instrumentti silla erotuksella, etta nyt analyysiperiodin poikkeavuudesta johtuen
toimialoittaisen haettavissa olevan Tekes-rahoituksen maara on laskettu vuosien 1999-
2000 budjettien kumulatiivisena summana. Tukea hakemattomille TEKES_BUBJETTI
lasketaan samoin kuin luvun 4 yhtalossa 5 eli toimialoittain haettavissa ollut maara ker-
rottuna Tekes-rahoituksen saannin todennakoisyydella.
Taulukossa 5.2 on esitetty yllaolevan estimointimallin tulokset kahdella eri muuttuja-
joukolla. Estimointiversiossa (a) Tekes-rahoituksen ohella muuttujina ovat yrityksen
ika, henkilostomaara seka ian ja henkilostomaaran neliotermit mahdollisen epalineaari-
12 Treatment effects-mallia ovat esitelleet tarkemmin mm. Greene (2000, s. 933-934) ja Maddala (1983,
s. 117-122).