Julkinen T&K-rahoitus ja sen vaikutus yrityksiin - Analyysi metalli- ja elektroniikkateollisuudesta

26

suuden toteamiseksi. Lisaksi versiossa (a) on aiempien periodien innovatiivisuutta ku-
vaava dummy-muuttuja ”on patentteja”, joka saa arvon yksi, jos yrityksella on voimas-
saolevia patentteja ja muulloin arvon nolla. Tekes-rahoituksen saantia estimoivassa yh-
talossa on mukana myos muuttuja Tekes-budjetti. Muuttujajoukko on varsin yhtalainen
Wallstenin (2000) mallin kanssa.

Taulukosta 5.2 nahdaan, etta Tekes-rahoituksella on tilastollisesti merkitseva positiivi-
nen vaikutus yritysrahoitteisiin t&k-menoihin. Tekes-rahoitusta saaneet yritykset teke-
vat siis enemman omarahoitteista t&k:ta kuin rahoitusta saamattomat, kun yrityksen ian,
koon ja aiemman innovatiivisuuden vaikutus on kontrolloitu. Sen sijaan Tekes-
rahoitusta kuvaavan muuttujan 0/1-luonteesta johtuen ei voida sanoa sita, kuinka paljon
yksi euro Tekes-rahoitusta lisaa omarahoitteisia t&k-menoja

Yrityksen sijainnilla voi olla vaikutuksia t&k-toimintaan esimerkiksi ulkoisvaikutusten
kautta. Estimointiversiossa (b) kontrolloidaan version (a) muuttujien lisaksi yrityksen
sijaintia seka alueellisesti (laaneittain) etta sijaintikunnan tyypin (kaupunki/taajama/
maaseutu) mukaan. Lisaksi versiossa (b) kontrolloidaan menneisyyden innovatiivisuutta
patenttien ohella dummy-muuttujalla ”on tehnyt innovaatioita”, joka saa arvon yksi, jos
yritys on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana tuotteisiinsa tai tuotantoprosesseihinsa
liittyvia innovaatioita ja arvon nolla muulloin. Tekes-rahoituksen positiivinen vaikutus
sailyy myos tassa versiossa. Lisaksi taulukosta huomataan, etta molemmissa estimoin-
neissa instrumenttityyppinen muuttuja Tekes-budjetti saa positiivisen ja tilastollisesti
merkitsevan arvon. Tama voidaan tulkita siten, etta toimialoittaisella haettavissa oleval-
la rahamaaralla on merkitysta rahoituksen saantiin.

<<   26   27   28   29   30   31   32   >>

More intriguing information