yhteensâ aile 1 %. Niiden pââstoarviot ovat myos hyvin epâvarmoja (Savolainen ym.
1999).
Taulukosta 2.1 selviavât Suomen kuuden kasvihuonekaasun pâastot vuosina 1990
ja 1995-1997. Kokonaispaastdmaaran epatarkkuudeksi arvioidaan korkeintaan 5%.
Maankaytto ja nielut seka maatalous osittain ovat vielâ tâman Iaskennan ulkopuolella,
koska mââritelmât ovat osin SOpimattaja osa asioista on tutkimusten kohteena.
Taulukko 2.1. Suomen kuuden kasvihuonekaasun paastdt (Ojala 1999)
|
Lahde___________________________ |
1990 |
1995 |
1996 |
1997 |
|
C02 hiilidioksicS, poittoaineet |
53,9 |
55,9 |
61,3 |
59,6 |
|
002 suopellot, turvetuotanto |
3,5 |
3,5 |
3,5 |
3,5 |
|
002 teollisuusprosessit |
1,2 |
0,8 |
0,84 |
0,9 |
|
C02muut |
0,6 |
0,7 |
0,7 |
0,6 |
|
CH4metaani |
7,5 |
5,6 |
5,7 |
5,7 |
|
N2OtyppioksiduuIi |
5,8 |
5,6 |
5,7 |
5,9 |
|
Muut SF6s, HFCs, PFCs, muut |
0,3 |
0,3 |
0,5 |
0,7 |
|
Kokonaispaastdmaara MtCO-2-ekv. |
72,9 |
72,5 |
78,3 |
76,9 |
Ymparistdministerid asetti kesalla 1995 Ilmastotoimikunnan, jonka tehtavaksi an-
nettiin muun muassa Valmistella periaatepaâtosta Suomen kasvihuonekaasujen paàs-
tdille asetettavista tavoitteista vuosille 2005, 2010 ja 2020 ja niiden Saavuttamiseksi
tarpeellisista toimintalinjoista tammikuun Ioppuun 1997 mennessâ. Toimikunnassa
olivat mukana kauppa- ja teollisuusministerid, Iiikenneministerid, maa- ja metsâtalo-
Usministerio, Ulkoasiainministerid, Valtiovarainministerid, Opetusministerid, kunta-
Iiitto, teollisuus ja tydnantajat, Suomen Iuonnonsuojeluliitto seka Natur och Miljd
(Hautojarvi 1998).
Toimikunta totesi, etta Suomen kannalta tilanne on vaikea. Vaikka Suomen hiilidi-
Oksidipaastdjen merkitys globaalisti on ρieni, Euroopan yhteison sisâisessâ Vertailussa
Suomen paastdt eri Iaskutapojen mukaan nousevat Suhteellisen korkeiksi pohjoisen
sijainnin, harvan asutuksen, ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Toisaalta
Suomen energiantuotantojârjestelmâ on jo nyt tehokas; hiilidioksidipâastdt suhteutet-
tuna tuotettua energiamââràa kohti ovat pienet. Uusiutuvia energianlahteita kaytetaân
merkittâvasti. Myds sâhkdn ja Iammdn yhteistuotannon osuus on suuri. Mainituista
syistâ Euroopan yhteisdissâ Suunniteltujen yhteisten toimien paâstovahennysmahdol-
Iisuudet Suomessa olisivat rajalliset (Hautojarvi 1998).
Lisaksi toimikunta totesi, etta Suomen on Otettava Ilmastoneuvottelut omassa poli-
tiikassaan vakavasti huomioon. Suomi ei voi antaa kansainvâlisesti sellaista signaalia,
etta se jatkaa kasvihuonepââstojen kasvattamista muista piittaamatta. Pâastot on Iahi-
vuosina saatava hallintaan ja kâântymâan Iaskuun. Tama merkitsee toimia mouilla
Iiallinnonaloilla, ennen muuta Cnergiapolitiikassa. Toimikunta arvioi, etta Suomen ti-
lanne Euroopan yhteison yhteisen tavoitteen osana on helpompi kuin ilman yhteison
yhteistâ tavoitetta, jolloin Suomi joutuisi globaaleihin neuvotteluihin yksin. Euroopan
yhteisossâ Suomi voi Iaskea edukseen muiden jâsenmaiden pââstovâhennyksiâ (Hau-
tojarvi 1998).