10
Paavo Lipposen II hallitus perusti Kioto-ministerityoryhmân, jonka keskeinen teh-
tavâ on kansallisen Suunnitelman kàsittely ja hyvàksyminen siita, miten Suomi tâyttââ
Kioton Ilmastokokouksessa sovitut Rasvihuonekaasujen Vahentamisvelvoitteet. Tata
tarkoitusta varten Imnisterityoryhma ohjaa ja valvoo eri miniSterioissa tehtavien, yh-
teisiin Iahtokohtiin perustuvien Sektorikohtaisten toimenpideohjelmien tekoa. Sektori-
kohtaiset ohjelmat kootaan kansalɪiseksi toimenpideohjelmaksi. Ministeriryhmaa
johtaa kauppa-ja teo∏isuusministeri Erkki Tuomioja.
Kansainvalisten Ilmastoneuvottelujen osalta ministerityoryhmâ pââttââ neuvotelta-
vana olevien asioiden Iinjauksista sekâ varmistaa kansallisen Suunnitelman ja neu-
Vottelukantojen yhteensopivuuden.
Kioton mekanismit (paastokauppa, yhteistoteutus, puhtaan kehityksen mekanismi)
ovat osa seka kansallista pââstojen Vahentamissuunnitelmaa ettâ kansainvâlista neu-
Votteluprosessia. Niita koskevien kansallisten kantojen ja tavoitteiden kàsittely olisi
nain ollen Iuonteva osa Ininisterityoryhman tehtaviâ (Erja Fagerlund, KTM, kirj. tie-
donanto).
Kansallisen ilmasto-ohjelman kokoamisvastuu on kauppa- ja teollisuusministeri-
olla.
Liitteeseen 2 on koottu katsaus ilmastostrategioiden Valmistelua Hiahdollisesti tu-
kevista Suomalaisista tutkimushankkeista.
Katsaus erâiden maiden Ilmastostrategioihin ja toimintaohjeimün
Maakohtaiset Iahestymistavat Hmastokysymyksen ja erityisesti Kioton protokollan
tâytântoonpanossa ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia mm. siksi, ettâ jo vuonna 2005
maiden on osoitettava edistymisensa Kioton tavoitteiden Saavuttamiseen johtavalla
ρolulla. Maiden edistymisen seuraamiseksi maat raρortoivat Ilmastoasioistaan
FCCCm ρuitteissa. Maaraportit Ioytyvat intemet-serverin (FCCC 1999) kautta.
Vaikka monet kysymykset ovat viela auki, on eri maissa kaynnistetty pitkâvaikut-
teisia toimenpideohjelmia, joiden toivotaan kaantavân kasvihuonekaasupââstôjen kas-
vutrendi Kioton tavoitteiden suuntaan. Se, miten hyvin tehtavâssa onnistutaan, riippuu
Iukemattomista - osin tuntemattomista tekijoistâ. Kaikissa tapauksissa, seka yritysta-
son Strategioiden ettâ kansallisten toimien Valmistelussa, keskeistà taustatietoa saa-
daan Iahialueillamme kaynnistetyistâ toimintaohjelmista, joita tassa esiselvityksessa
on referoitu niiden hyodyntâmiskynnyksen Iaskemiseksi.
Tanska
Tanskassa keskeisena periaatteena on integroida ympâristôkysymykset sektori-
kohtaisiin toimintaohjelmiin. Kestava kehitys Otettiin Tanskassajo vuonna 1988 stra-
tegiseksi pââmâârâksi. Tama ajattelutapa ilmenee esimerkiksi Energia 21-ohjelmassa
(ENS 1996). Tanskan ilmasto-ohjelmien koordinaatio toteutetaan Ymparisto- ja ener-
gi ami ni steri on toimesta, jonka sisâllâ vastuu siirtyi vuoden 1999 alussa ympâristotoi-
More intriguing information
1. Effects of red light and loud noise on the rate at which monkeys sample the sensory environment2. Innovation Policy and the Economy, Volume 11
3. The name is absent
4. The name is absent
5. Parent child interaction in Nigerian families: conversation analysis, context and culture
6. Opciones de política económica en el Perú 2011-2015
7. A Critical Examination of the Beliefs about Learning a Foreign Language at Primary School
8. The name is absent
9. Restructuring of industrial economies in countries in transition: Experience of Ukraine
10. Feature type effects in semantic memory: An event related potentials study