14
den (Annex B maat) tulee muuttaa tuotanto- ja kulutustapojaan. On tarkasteltava
kriittisesti energian~ ja materiaalien kâyttoâ, Iuotantoprosesseja, jâtehuoltoa ja Iiiken-
nettâ. Viimeisen 150 vuoden aikana tyon tuottavuus on noussut 20-kertaiseksi. Vas-
taavaa kehitystâ tarvitaan suhteessa resurssien tuottavuuteen. Tama on erityisen târkeâ
keino sen mahdollistamiseksi, ettâ koyhimmatkin maat saisivat tilaisuuden talouksi-
ensa Vahvistamiseen Iuonnon kestokykya ylittâmâttâ. Jos aiomme onnistua tassa teh-
tâvâssâ, kaikkien yhteiskunnan Sektoreiden tulee vastata omasta Osuudestaan vastuun
kantamiseksi ja meidân tulee kayttâa kaikki Iuovuutemme ja asiantuntemuksemme
yhteisessâ pyrkimyksessâ muutoksen aikaansaamiseksi. ”
Edelleen raρortissa todetaan, etta "Kaoton protokolla on tarkeâ askel oikeaan
suuntaan, mutta edellyttââ ilmastosopimuksessa kuvattujen haasteiden nâkôkulmasta
kattavampia toimenpiteitâ. Tasta nâkôkulmasta Seuraavilla neuvottelukierroksilla
vuoden 2012 jâlkeistâ periodia koskien on Odotettavissa merkittâvâsti Kioton proto-
kollaa kunnianhimoisemρia tavoitteita. Uusia neuvottelukierroksia tarvitaan sen var-
mistamiseksi, ettâ toimenpiteitâ toteutetaan Kioton jâlkeisellâkin periodilla. Pitkâllâ
aikavâlillâ uusi teknologia saattaa Iaskeajoidenkin aktiviteettien kasvihuonekaasujen
vâhentâmisen kustannuksia. Samanaikaisesti ne maat, jotka reagoivat riittavân aikai-
sessa vaiheessa saavat târkeân teknologisen edun. Pitkâllâ tâhtâimellâ tulisikin val-
mistautua tiukkeneviin kasvihuonekaasujen pââstojen Vahentamisvaatimuksiin ja nou-
seviin rajOittamiskustannuksiin."
Norjan hallitus korostaa uuteen ilmastopoliittiseen Ulanteeseen Sopeutumissa kahta
ulottuvuutta: "Ensiksikin, askeleita on Otettava niiden ratkaisujen kâyttoônottamisek-
si, joilla Norja voi tâyttââ Kioton vaatimukset. Toiseksi, toimintaohjelmien kehittelys-
sâ tulee ottaa huomioon pitkân tâhtâimen nâkokulma ja todennâkôisyys, ettâ vuoden
2012 jalkeen tulee kyeta panemaan tâytântôôn Voimakkaampia sitoumuksia. Otta-
malla pitkân tâhtâimen nâkokulma kansallisten Politiikkainstrumenttien kehittâmises-
sâ heti alusta alkaen, voidaan Iuoda perustaa pitkân tâhtâimen investoinneille, jotka
ovat sekâ Sosioekonomiselta ettâ ympâriston kannalta toivottavia, ja jotka eivât ai-
kaansaa Iiian suuria pââstôjâ pitkâllâkâân aikaperiodilla. Tâmâ lâhestymistapa voi
antaa Norjan teollisuudelle târkeân kilpailuedun, sillâ kaikki teolliset maat joutuvat
vâlttâmâttâ Sopeutumaan Ilmastonmuutoksen uhkaan."
Norjan Strategiassa todetaan lisâksi, ettâ "pitkâllâ tâhtâimellâ on tarpeen uudel-
Ieenorganisoida energiasektori sekâ globaalisti, ettâ kansallisesti. Globaalisti on ole-
massa tarve Vaiheittaiseen hiilestâ ja fossiilisista ρolttoaineista Iuopumiseen sekâ
Cnergiatehokkuuden ja uusiutuvien energianlahteiden kâytôn lisââmiseen. Maailman-
Iaajuisesti fossiiliset polttoaineet ovat kuitenkin jatkossakin keskeinen polttoaine
nahtâvissâolevan ajan. Keinojen kâyttëônotosta pââtettâessâ on târkeââ varmistaa, ettâ
pitkâllâ tâhtâimellâ Stabiili Hiaailmanlaajuinen energiahuolto Otetaan huomioon."
Sâhkôkauppa Norjan ja muiden pohjoismaiden vâlillâ on merkittâvââ ja Strategias-
sa todetaan, ettâ sitâ kehitetâân edelleen. "Koska kaikkien maiden tulee tâyttââ si-
toumuksensa Kioton sopimukseen, eikâ sâhkôkauppa vaikuta alueellisiin kasvihuone-
kaasupââstôihin, mutta saattaa silti helpottaa pââstojen vâhentâmistâ naapurimaissa,
on mahdollista, ettâ namâ maat voivat kehittââ yhteistyôtâân energia ja Umastopoli-
tiikkojen Hiuodostamisessa pââstojen vâhentâmisen kokonaiskustannusten vâhentâmi-
seksi."
Norja on Umastokysymyksen suhteen erikoisessa asemassa, sillâ uusiutuvat ener-
giamuodot kattavat 70% energiankâytôstâ. Strategiassa todetaankin, ettâ "Norjan on