17
Paastokiintididen kohdistamisen kriteerit ovat keskeinen kysymys toimikunnan
tyossd. Useita Vaihtoehtoisia allokointikriteerejd tulisi arvioida тикаап Iukien huuto-
каирра ja kiintiδiden Umainen Jakaminen. Toimikuntaa pyydetaan myos pohtimaan,
Voidaanko Sellainen Jarjestelmd Vakiinnuttaat joka suuressa màdrin Varmistaisi eri
yritysten tasavertaisen kohtelemisen. Kohdentamismenetelmda tulisi tarkastella myos
kansainvdlisen kaupan Sddnndstent valtion tuen ja kansallisten kilpailusdanndsten
ndkokulmasta.
Stortinget pddtti, etta kiintioregulaation kohteena olevia emissioita ei veroteta.
Toimikuntaa pyydetaan arvioimaan miten kiintidjdrjestelma pitdisi Suunnitella kdyt-
tddnotettavaksi suhteessa nykyiseen Iainsdaddntodn ja tehdd ehdotuksia Iaillisista va-
rauksista ja Iuonnostella tarpeellisia sddnndksia.
Toimikuntaa pyydetaan pohtimaan, miten kiintidita voidaan rajoittaa suhteessa ai-
kaan ja kuinka jarjestelmd voidaan sovittaa Kioton sopimuskauden Jdlkeisten tiukem-
pien Sitoumuksien tavoittamiseksi. Jdrjestelmdn tulisi olla yhteensopiva kansainvalis-
ten Joustomekanismien kdyttddnoton kanssa. Toimikuntaa pyydetaan harkitsemaan,
kuinka erilaiset ’’pankkiîoimikonseptit” voisivat vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja
sita missd mddrin Viranomaiset voivat olla varmoja tavoitteiden Saavuttamisesta. Mo-
nitorointi-, kontrollointi ja rankaiseminen ovat keskeisid pohdittavia seikkoja.
Lisdksi toimikunnan tehtaviin kuuluu sen harkitseminen, koska jarjestelmd voidaan
panna tdytdntdon ja kuinka se Otetaan kayttddn. Mahdollisuuksia kansainvalisten
Joustomekanismien kdyttdmiseksi ennen kiintidjdrjestelmdn kdyttdonottoa ja sen aika-
na tulee myos tarkastella.
Toimikunnan pyydetaan pohtivan Vaihtoehtoisten kiintidjdrJestelmien taloudellisia
seurauksia mukaan Iukien Vaikutukset taloudelliseen kasvuun, kilpailukykyyn, tyolli-
syyteen, yksittaisiin teollisuudenaloihin, alueisiin ja tulonjakoon. Huolimatta siita,
miten toimikunnan ehdotus vaikuttaa valtion tuloihin, taloudellisia seurauksia koske-
van tarkastelun tulisi Idhted siita oletuksestat etteivdt kokonaistulot muutu. Ndiden
tarkasteIuiden tulisi perustua pitkdn aikajakson nakokulmaan, Joka ottaa huomioon,
etta vuoden 2012 Pddstdvdhennystavoitteet ovat nykyisid vaativampia. Ehdotusten
vaikutuksia budjettiin ja hallinîoon tulee myos arvioida (ODlN 1998). ”
Kansallisen Strategian Iisaksi Norjan Oljyteollisuus on kaynnistânyt oman ilmasto-
Strategian Iaadintaprosessin (CICERO 1999a). Hanke toteutetaan yhteistyossâ CICE-
RO-tutki mu s Iaitoksen sekâ ja Fridtjof Namsen Instituutin kanssa. CICEROssa on
VaImistunutja kâynnissa useita muitakin Hmastostrategiseen paatôksentekoon Iiittyvia
Poikkitieteellisia tutkimuksia (esim. CICERO 1999b, Skodvin 1999).
Kaiken kaikkiaan Iyhyen katsauksen perusteella voitaneen todeta, etta Norjassa H-
mastostrateginen tutkimus on varsin ajankohtaista, Iaajaa ja hyvin Organisoitunutta.
Norjan Hmastostrategiaa (ODIN 1998) tulisikin tarkastella yksityiskohtaisemmin
myos Suomalaisen Hmastostrategiatyon yhteydessâ.
Saksa
Saksa on kâynnistiinyt aikaisia toimenpiteita kansallisen Hmastostrategian Iuomi-
seksi. Liittovaltion hallitus kaynnisti perusti 1990 ministerityoryhmân, jonka tehtâvâ-