18
nâ oli CO2-paastovaħennysten identifiointi. Saksan tavoitteena on vâhentâa paâstôja
25% vuoteen 2005 mennessâ vuoden 1990 tasoon verrattuna. Saksan hallituksella on
Hmastonsuojeluohjelma, jossa on yksiloity noin 150 toimenpidettâ kasvihuonekaasu-
pââstôjen Vahentamiseksi. Tilanteen Seuraamiseksi ministerityoryhma julkaisee sâân-
nollisin valiajoin Ilmastonsuojelustrategian Seurantaraportteja. Seuraava raportti jul-
kaistaan vuoden 1999 aikana (FME 1997), ja se tulee olemaan keskeinen Saksan
edistymistâ kuvaava lâhde.
Lehdistotiedotteessa (FEA 1998) prof. Andréas Troge toteaa, etta Hmastonsuojelu-
Strategian rakentaminen on Vaiheittainen prosessi. Sen auttamiseksi FEA on kaynnis-
tanyt useita tutkimuksia Politiikkaskenaarioihin Iiittyen. Skenaariotutkimusten perus-
teella on tultu siihen johtopââtelmâân, etta Saksan hallituksen tavoite CO2 pââstôjen
Vahentamiseksi on tavoitettavissa ja tarjoaa mahdollisuuden innovaatioille ja moder-
nisaatiolle. Ilmastotavoitteiden Saavuttamisen avain on tehokkaampi Cnergiantuotanto
ja kulutus ja uusiutuvien energiamuotojen kasvava kâyttô. Nama tuovat mukanaan
kolminkertaiset hyodyt: paremman Ilmastonsuojelun tason, alhaisemmat kustannukset
ja uusia tyôpaikkoja. Vuonna 1996 uusiutuvan energian osuus oli 4,5% Sahkontuotan-
nosta Saksassa (yksityinen tuotanto ei mukana). Saksan ympâristoministeriôn tavoit-
teena on kaksinkertaistaa uusiutuviin Iahteisiin perustuva tuotanto vuoteen 2010 men-
nessâ (FEA 1998). Saksan teollisuus on tehnyt Vapaaehtoisen SOpimuksen hallituksen
kanssa pââstôjen vâhentâmisestâ.
Ruotsi
Ruotsin hallitus on perustanut Hmastokomitean, jonka tehtâvânâ on ehdotuksen
Iaatiminen kansallisen Hmastostrategian ja toimenρiHeohjelman muotoilemiseksi (In-
gelsson 1999). Komitearaportti ei ollut tâtâ kirjOitettaessa vielâ saatavilla. Ruotsin ti-
Ianne on varsin poikkeava Suomeen verrattuna, sillâ Vesitilanteeltaan normaalivuonna
yli 90% sâhkôntuotannosta perustuu ydin- ja vesivoimaan. Ilmastokysymyksen kâsit-
tely Ruotsissa Iiittyy lâheisesti myôs ydinvoiman alasajoa koskeviin pââtôksiin. Yh-
teenveto Ruotsin kasvihuonekaasupââstoistâ ja toimista niiden halIitsemiseksi Ioytyy
viitteestâ (SG 1997). Ruotsissa on perustettu tyôryhmâ, joka kâsittelee pâastokaup-
paan Iiittyvia kysymyksiâ.
Katsaus EU:n Ilmastostrategiaan
Euroopan komissio toimitti 10.6.1998 komission tiedonannon neuvostolle ja Eu-
roopan parlamentille: "Ilmastonmuutos - Euroopan unionin Strategia Kaoton ympâ-
ristôkokouksen jâlkeisiâ toimenpiteitâ varten”. Strategia muodostui katsauksesta
Kioton ympâristôkokouksen Vaikutuksiin, EUm Iaytantoonpanostrategian osatekijôi-
den (Iahestymistavat, tâytântôônpanon alat, joustomekanismit, seuranta) analyysistâ
sekâ Strategian ulkoisen Ulottuvuuden analyysistâ ja tulevista toimenpiteistâ (EU
1998). Tiedonanto on ollut Iaajalla Iausuntokierroksella EUmjasenmaissa.
More intriguing information
1. Program Semantics and Classical Logic2. Distribution of aggregate income in Portugal from 1995 to 2000 within a SAM (Social Accounting Matrix) framework. Modeling the household sector
3. INTERACTION EFFECTS OF PROMOTION, RESEARCH, AND PRICE SUPPORT PROGRAMS FOR U.S. COTTON
4. A Unified Model For Developmental Robotics
5. Economie de l’entrepreneur faits et théories (The economics of entrepreneur facts and theories)
6. The name is absent
7. Passing the burden: corporate tax incidence in open economies
8. NATURAL RESOURCE SUPPLY CONSTRAINTS AND REGIONAL ECONOMIC ANALYSIS: A COMPUTABLE GENERAL EQUILIBRIUM APPROACH
9. The name is absent
10. The name is absent