13
7 LOPUKSI
Miespuolisten tyontekijoiden keskimaarainen Iisakoulutusvuoden tuottoaste on tutkitun 12
vuoden ajanjakson aikana pysynyt suurin piirtein muuttumattomana. Naisilla, sitavastoin,
se oli 1980-luvulla huomattavasti matalampi, noustakseen sitten 1990-luvun alkupuolella
likimain samalle tasolle kuin miehilla. Vuonna 1993 naiset ja miehet ansaitsivat yhta hyvin
myos verrattaessa eri koulutusasteiden keskimaaraisia tuottoja. Koulutusasteiden tuotto-
tasojen pohjalta tarkasteltuna korkeampaan koulutukseen investoitujen lisavuosien raja-
tuottavuus on ennemmin vakio kuin aleneva. Tata lopputulosta eivat myoskaan muuta yri-
tykset eliminoida mahdollinen naispuolisten tyotekijoiden estimointituloksia vaaristava
valikoitumisharha.
Laajahkon henkilokohtaisten ja tyohon liittyvien taustamuuttujien joukon lisaaminen suku-
puolikohtaisiin palkkayhtaloihin tuottaa ainoastaan vahapatoisen vaikutuksen estimoituihin
koulutustuottoihin. Ainoa poikkeus muuttujien joukossa on henkilon sosioekonominen
asema, joka valtaa tuntuvan osan estimoiduista koulutusinvestointien palkkavaikutuksista.
Tama vuorovaikutus henkilon koulutuksen ja sosiaalis-taloudellisen aseman valilla vain
vahvistuu koulutuksen keston pidetessa.
Julkisen ja yksityisen sektorin vertailu paljastaa, etta miesten koulutuksesta saama rahalli-
nen hyoty on yksityisella sektorilla keskimaarin suurempi kuin julkisella sektorilla. Naisten
osalta tilanne on painvastainen. Koulutusasteiden sektorikohtaisia tuottoja vertailtaessa
julkisen sektorin miehet parjaavat heikommin periaatteessa kaikilla asteilla. Naisten edulli-
sempi asema julkisella sektorilla nayttaisi etupaassa johtuvan yksityiseen sektoriin verrat-
tuna merkittavasti paremmasta alemman keskiasteen koulutusten palkitsemistasosta.
Tulokset osoittavat edelleen, etta miesten tyoelamassa hankkiman kokemuksen palkitsemi-
nen on tuntuvasti kasvanut. Naisten tyokokemus on sen sijaan poikkeuksetta ollut heikosti
palkittua suomalaisilla tyomarkkinoilla. Tama havainto selittanee ilmeisesti myos sen,
miksi korvattaessa otoksen tyontekijoiden potentiaalinen tyokokemus todellisella tyoko-
kemuksella, myos naisten estimaatit pysyivat - vastoin odotuksia - lahes muuttumattomi-
na.
Valitettavasti Tt:n avulla ei ole mahdollista tutkia muita yksityisiin koulutustuottoihin liit-
tyvia tarkeita nakokohtia, kuten esimerkiksi myotasyntyisen lahjakkuuden tai perhetaustan
vaikutuksia. Tt:n aineisto osoittautui myos liian suppeaksi mahdollistaakseen inhimillisen
paaoman teorian ja ns. suodatinteorian kunnollisen keskinaisen vertailun. Nama puutteet
eivat tosin koske ainoastaan Tt:ta, vaan sama patee myos muihin helposti saatavilla oleviin
yksilotason aineistoihin. Tama on yksinkertaisesti selitys myos sille miksi nakokulma yk-
sityisiin koulutuksen tuottoasteisiin Suomessa on viela toistaiseksi ollut verrattain kapea-
alainen.