13
7 LOPUKSI
Miespuolisten tyontekijoiden keskimaarainen Iisakoulutusvuoden tuottoaste on tutkitun 12
vuoden ajanjakson aikana pysynyt suurin piirtein muuttumattomana. Naisilla, sitavastoin,
se oli 1980-luvulla huomattavasti matalampi, noustakseen sitten 1990-luvun alkupuolella
likimain samalle tasolle kuin miehilla. Vuonna 1993 naiset ja miehet ansaitsivat yhta hyvin
myos verrattaessa eri koulutusasteiden keskimaaraisia tuottoja. Koulutusasteiden tuotto-
tasojen pohjalta tarkasteltuna korkeampaan koulutukseen investoitujen lisavuosien raja-
tuottavuus on ennemmin vakio kuin aleneva. Tata lopputulosta eivat myoskaan muuta yri-
tykset eliminoida mahdollinen naispuolisten tyotekijoiden estimointituloksia vaaristava
valikoitumisharha.
Laajahkon henkilokohtaisten ja tyohon liittyvien taustamuuttujien joukon lisaaminen suku-
puolikohtaisiin palkkayhtaloihin tuottaa ainoastaan vahapatoisen vaikutuksen estimoituihin
koulutustuottoihin. Ainoa poikkeus muuttujien joukossa on henkilon sosioekonominen
asema, joka valtaa tuntuvan osan estimoiduista koulutusinvestointien palkkavaikutuksista.
Tama vuorovaikutus henkilon koulutuksen ja sosiaalis-taloudellisen aseman valilla vain
vahvistuu koulutuksen keston pidetessa.
Julkisen ja yksityisen sektorin vertailu paljastaa, etta miesten koulutuksesta saama rahalli-
nen hyoty on yksityisella sektorilla keskimaarin suurempi kuin julkisella sektorilla. Naisten
osalta tilanne on painvastainen. Koulutusasteiden sektorikohtaisia tuottoja vertailtaessa
julkisen sektorin miehet parjaavat heikommin periaatteessa kaikilla asteilla. Naisten edulli-
sempi asema julkisella sektorilla nayttaisi etupaassa johtuvan yksityiseen sektoriin verrat-
tuna merkittavasti paremmasta alemman keskiasteen koulutusten palkitsemistasosta.
Tulokset osoittavat edelleen, etta miesten tyoelamassa hankkiman kokemuksen palkitsemi-
nen on tuntuvasti kasvanut. Naisten tyokokemus on sen sijaan poikkeuksetta ollut heikosti
palkittua suomalaisilla tyomarkkinoilla. Tama havainto selittanee ilmeisesti myos sen,
miksi korvattaessa otoksen tyontekijoiden potentiaalinen tyokokemus todellisella tyoko-
kemuksella, myos naisten estimaatit pysyivat - vastoin odotuksia - lahes muuttumattomi-
na.
Valitettavasti Tt:n avulla ei ole mahdollista tutkia muita yksityisiin koulutustuottoihin liit-
tyvia tarkeita nakokohtia, kuten esimerkiksi myotasyntyisen lahjakkuuden tai perhetaustan
vaikutuksia. Tt:n aineisto osoittautui myos liian suppeaksi mahdollistaakseen inhimillisen
paaoman teorian ja ns. suodatinteorian kunnollisen keskinaisen vertailun. Nama puutteet
eivat tosin koske ainoastaan Tt:ta, vaan sama patee myos muihin helposti saatavilla oleviin
yksilotason aineistoihin. Tama on yksinkertaisesti selitys myos sille miksi nakokulma yk-
sityisiin koulutuksen tuottoasteisiin Suomessa on viela toistaiseksi ollut verrattain kapea-
alainen.
More intriguing information
1. The name is absent2. THE UNCERTAIN FUTURE OF THE MEXICAN MARKET FOR U.S. COTTON: IMPACT OF THE ELIMINATION OF TEXTILE AND CLOTHING QUOTAS
3. The name is absent
4. The name is absent
5. The problem of anglophone squint
6. Fiscal Reform and Monetary Union in West Africa
7. Nietzsche, immortality, singularity and eternal recurrence1
8. The name is absent
9. Reversal of Fortune: Macroeconomic Policy, International Finance, and Banking in Japan
10. Better policy analysis with better data. Constructing a Social Accounting Matrix from the European System of National Accounts.