11
ole yllattavaa, etta yritykset vahentaa maksettujen tuloverojen maaraa mahdollisten muiden
- ei paatoimen - tulojen aiheuttamien verojen verran muuttivat estimointituloksia vain
marginaalisesti.
Kun bruttopalkkojen sijasta tarkastellaan nettotuloja, putoaa naisten ja miesten keskimaa-
rainen yhden Iisakoulutusvuoden tuottoaste Iikimain yhdeksasta seitsemaan ja puoleen pro-
senttiin (taulukko 6). Keskiasteen koulutustuotot pysyvat jokseenkin muuttumattomina,
kun taas korkeampien koulutusasteiden palkkapreemio - odotusten mukaisesti - selvasti
laskee tuloverotuksen progressiivisuuden johdosta.15
6 VALIKOITUMISHARHAN KOE
Naisten tyouralla on yleensa miehia useammin katkoksia. Tasta johtuen tietylla hetkella
tyoelamassa olevien naisten tarkastelu voi johtaa miehia suurempiin otosten valikoitumis-
ongelmiin. Jotta voitaisiin testata, sisaltyyko naisten estimointituloksiin mahdollinen vali-
koitumisharha, estimoidaan naisten palkkayhtalo uudelleen tyollisyyden ja ei-tyollisyyden
valista Valinnanmahdollisuutta ilmentavan probit -yhtalon kanssa. Koulutuksen, ian, siviili-
saadyn, lasten ja asuinalueen oletetaan vaikuttavan naisten valikoitumisprosessiin. Valitut
selittavat muuttujat ennustavat tyotilanteen oikealla tavalla yli 73 prosentille otoksen nai-
sista. Kahta eri estimointimenetelmaa kaytetaan: Heckmanin 2SLS (two-stage least squa-
res) -tekniikkaa ja FIML (full information maximum likelihood estimation) -metodia,
joista jalkimmaisessa Heckman-estimaatteja kaytetaan lahtoarvoina.
Kuten taulukosta 7 kay ilmi, osoittavat tulokset huomionarvoista naispuolisten tyontekijoi-
den estimointituloksiin vaikuttavaa valikoitumisharhaa. Tama vinouma ei kuitenkaan mi-
tenkaan merkittavasti vaikuta estimoituihin koulutuksen tuottoasteisiin. Tyokokemuksen
estimaatit kasvavat sen sijaan huomattavasti ja lahenevat FIML -estimoinneissa miesten
vastaavia.
Mahdollisen valikoitumisharhan huomiottajattamisella ei siis ole vaikutusta tassa konteks-
tissa kiinnostavimpaan muuttujaan: eli koulutuksen tuottoon. Seuraavat kommentit otosten
valikoitumisen analyysista lienevat kuitenkin paikallaan: Heckmanin valikoitumisharhan
korjausmenetelma on viime vuosina ollut varsin ankaran kritiikin kohteena, johtuen valin-
tayhtalon eksogeenisten muuttujien ja palkkayhtalon yleensa korkeasta keskinaisesta kor-
relaatiosta, joka tekee jopa FIML -estimaattorin hyvin epavakaaksi. Itse asiassa kyseisen-
laisia kollineaarisuusongelmia esiintyykin Tt:n aineistossa.16 Toisaalta, valikoitumisharhan
aiheuttamalla ongelmalla on taipumus havita, kun palkkayhtaloon lisataan useampia selit-
tavia muuttujia.17
15 Asplund (2000) tarjoaa seikkaperaisempia tuloksia aiheesta.
16 Katso Asplund (1998a).
17 Tama koskee erityisesti Suomea (katso Asplund, 1993).