Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmalliin



Tarkasteltaessa estimaatteja kayradiagrammin avulla nahdaan palkkojen ja koulutuksen
valisen riippuvuussuhteen olevan lahes Iineaarinen (kuvio 1). Tasta voi vetaa johtopaatok-
sen, etta oppivuosien lukumaaraan pohjautuva koulutuksen tuottoasteiden mittaustapa on
siis varsin osuva metodi koulutustuottojen arviointiin Suomessa.

Kuvio 1. Koulutusasteiden tuotot

—о— miehet

• naiset


Toinen tapa verrata eri koulutusasteiden tuottojen suuruutta on laskea kyseisen tutkinnon
suorittamiseen yleisesti kuluvien opiskeluvuosien maara. Nain on tehty taulukon 5 sarakkeis-
sa 2 ja 4. Numerot on laskettu sarakkeiden 1 ja 3 kertoimien avulla, vastaavien prosent-
tiosuuksien ollessa sulkeissa. Tulokset vaihtelevat suuresti riippuen kullekin koulutusasteelle
osoitettujen vuosien maarasta. Ei kuitenkaan ole havaittavissa mitaan selkeata keskimaarais-
ten vuosittaisten tuottotasojen vahenemistendenssia korkeampien koulutusasteiden ollessa
kyseessa - ei edes oletettaessa maisteritason tutkinnon suorittamiseen kuluvan kuusi vuotta.

Koulutusasteiden tuotot eivat myoskaan sanottavasti muutu, kun palkkayhtaloon lisataan
sama joukko henkilokohtaisia ja tyohon liittyvia taustamuuttujia kuin koulutusvuosiinkin
pohjautuvissa estimoinneissa ylempana; jalleen ainoa muuttuja joka aiheuttaa estimoitujen
tuottojen merkittavan alenemisen on henkilon sosioekonominen asema.

Edellisessa jaksossa huomattiin julkisella sektorilla tyoskentelevien miesten koulutustuot-
tojen olevan keskimaarin matalampia kuin yksityisen sektorin palveluksessa olevilla. Kun
tama vertailu toistetaan koulutusasteiden pohjalta, on yksityisen sektorin miesten palkkaetu
havaittavissa kaikilla asteilla lukuunottamatta keskiasteen ammattikoulutusta (taulukko L1
liitteessa). Naisten hyva tilanne julkisella sektorilla vaikuttaa olevan etupaassa selitettavis-
sa alemman keskiasteen koulutuksen huomattavasti paremmalla palkitsemisella yksityiseen
sektoriin verrattuna. Nama tuottoerot ovat epailematta seurausta sektoreiden valisista tun-
tuvista ammatillisista ja toimialakohtaisista rakenteellisista eroista, ja palkitsemis- ja senio-
riteettijarjestelmien erilaisuuksista.
14

14


Yksityiskohtaisempia tuloksia sisaltaa esim. Asplund (1998a).



More intriguing information

1. EDUCATIONAL ACTIVITIES IN TENNESSEE ON WATER USE AND CONTROL - AGRICULTURAL PHASES
2. The name is absent
3. THE ECONOMICS OF COMPETITION IN HEALTH INSURANCE- THE IRISH CASE STUDY.
4. SOCIOECONOMIC TRENDS CHANGING RURAL AMERICA
5. The name is absent
6. If our brains were simple, we would be too simple to understand them.
7. What Lessons for Economic Development Can We Draw from the Champagne Fairs?
8. Skills, Partnerships and Tenancy in Sri Lankan Rice Farms
9. Group cooperation, inclusion and disaffected pupils: some responses to informal learning in the music classroom
10. Education and Development: The Issues and the Evidence
11. The Clustering of Financial Services in London*
12. Income Taxation when Markets are Incomplete
13. ALTERNATIVE TRADE POLICIES
14. How we might be able to understand the brain
15. The name is absent
16. Work Rich, Time Poor? Time-Use of Women and Men in Ireland
17. ‘Goodwill is not enough’
18. Life is an Adventure! An agent-based reconciliation of narrative and scientific worldviews
19. Innovation in commercialization of pelagic fish: the example of "Srdela Snack" Franchise
20. Models of Cognition: Neurological possibility does not indicate neurological plausibility.