Tarkasteltaessa estimaatteja kayradiagrammin avulla nahdaan palkkojen ja koulutuksen
valisen riippuvuussuhteen olevan lahes Iineaarinen (kuvio 1). Tasta voi vetaa johtopaatok-
sen, etta oppivuosien lukumaaraan pohjautuva koulutuksen tuottoasteiden mittaustapa on
siis varsin osuva metodi koulutustuottojen arviointiin Suomessa.
Kuvio 1. Koulutusasteiden tuotot
—о— miehet
• naiset
Toinen tapa verrata eri koulutusasteiden tuottojen suuruutta on laskea kyseisen tutkinnon
suorittamiseen yleisesti kuluvien opiskeluvuosien maara. Nain on tehty taulukon 5 sarakkeis-
sa 2 ja 4. Numerot on laskettu sarakkeiden 1 ja 3 kertoimien avulla, vastaavien prosent-
tiosuuksien ollessa sulkeissa. Tulokset vaihtelevat suuresti riippuen kullekin koulutusasteelle
osoitettujen vuosien maarasta. Ei kuitenkaan ole havaittavissa mitaan selkeata keskimaarais-
ten vuosittaisten tuottotasojen vahenemistendenssia korkeampien koulutusasteiden ollessa
kyseessa - ei edes oletettaessa maisteritason tutkinnon suorittamiseen kuluvan kuusi vuotta.
Koulutusasteiden tuotot eivat myoskaan sanottavasti muutu, kun palkkayhtaloon lisataan
sama joukko henkilokohtaisia ja tyohon liittyvia taustamuuttujia kuin koulutusvuosiinkin
pohjautuvissa estimoinneissa ylempana; jalleen ainoa muuttuja joka aiheuttaa estimoitujen
tuottojen merkittavan alenemisen on henkilon sosioekonominen asema.
Edellisessa jaksossa huomattiin julkisella sektorilla tyoskentelevien miesten koulutustuot-
tojen olevan keskimaarin matalampia kuin yksityisen sektorin palveluksessa olevilla. Kun
tama vertailu toistetaan koulutusasteiden pohjalta, on yksityisen sektorin miesten palkkaetu
havaittavissa kaikilla asteilla lukuunottamatta keskiasteen ammattikoulutusta (taulukko L1
liitteessa). Naisten hyva tilanne julkisella sektorilla vaikuttaa olevan etupaassa selitettavis-
sa alemman keskiasteen koulutuksen huomattavasti paremmalla palkitsemisella yksityiseen
sektoriin verrattuna. Nama tuottoerot ovat epailematta seurausta sektoreiden valisista tun-
tuvista ammatillisista ja toimialakohtaisista rakenteellisista eroista, ja palkitsemis- ja senio-
riteettijarjestelmien erilaisuuksista.14
14
Yksityiskohtaisempia tuloksia sisaltaa esim. Asplund (1998a).
More intriguing information
1. The name is absent2. Evaluating Consumer Usage of Nutritional Labeling: The Influence of Socio-Economic Characteristics
3. STIMULATING COOPERATION AMONG FARMERS IN A POST-SOCIALIST ECONOMY: LESSONS FROM A PUBLIC-PRIVATE MARKETING PARTNERSHIP IN POLAND
4. Spectral calibration of exponential Lévy Models [1]
5. Fiscal Policy Rules in Practice
6. The voluntary welfare associations in Germany: An overview
7. Confusion and Reinforcement Learning in Experimental Public Goods Games
8. Strengthening civil society from the outside? Donor driven consultation and participation processes in Poverty Reduction Strategies (PRSP): the Bolivian case
9. CROSS-COMMODITY PERSPECTIVE ON CONTRACTING: EVIDENCE FROM MISSISSIPPI
10. ‘Goodwill is not enough’