4 SUORITTETUJEN TUTKINTOJEN PALKKAVAIKUTUKSET
Koulutuksen mittaaminen yhtenaisena katkeamattomana sarjana vuosia sisaltaa imp-
lisiittisen olettamuksen palkkojen ja koulutusvuosien suhteen lineaarisuudesta. Toisin sa-
noen, jokaisen Iisavuoden oletetaan Iisaavan palkkaa yhta paljon riippumatta siita milla
tasolla opetusta on saatu. Jos oppivuosimuuttuja korvataan koulutusaste-dummyilla, on
edellamainitun olettamuksen mielekkyys mahdollista testata. Kokeen tulokset vuoden 1993
osalta ovat taulukossa 5, korkeintaan peruskoulun suorittaneiden toimiessa vertailuryhmana.
Taulukko 5. Koulutusasteiden tuotot, 1993
Kokoaikatyossa |
KAIKKI NAISET | |||
Dummy- |
Vuosipohjainen |
Dummy- |
Vuosipohjainen | |
Peruskoulu |
0 |
0 | ||
ALEMPI Keskiaste |
0.0508 |
+1 v = 0.051 (5.2%) |
0.0531 |
+1 v = 0.053 (5.4%) |
(10-11 vuotta) |
(.0223) |
+2 v = 0.025 (2.6%) |
(.0222) |
+2 v = 0.026 (2.7%) |
YLEMPI KESKIASTE |
0.2298 |
+3 v = 0.071 (8.0%) |
0.1541 |
+3 v = 0.049 (5.3%) |
(12 vuotta) |
(.0277) |
(.0262) | ||
ALIN KORKEA-ASTE |
0.3437 |
+4 v = 0.077 (9.0%) |
0.3847 |
+4 v = 0.085 (10.1%) |
(13-14 vuotta) |
(.0450) |
+5 v = 0.061 (7.1%) |
(.0365) |
+5 v = 0.067 (8.0%) |
ALEMPI Kandidaatin aste |
0.4088 |
+6 v = 0.059 (7.0%) |
0.4753 |
+6 v = 0.067(8.0%) |
(15 vuotta) |
(.0623) |
(.0488) | ||
Maisteri tai ylempi |
0.6396 |
+7 v = 0.073 (9.6%) |
0.6315 |
+7 v = 0.072 (9.4%) |
(16 vuotta +) |
(.0362) |
+8 v = 0.064 (8.3%) |
(.0387) |
+8 v = 0.063 (8.2%) |
+9 v = 0.056 (7.4%) |
+9 v = 0.056 (7.3%) | |||
KOK, pot. |
0.0393 |
0.0106 | ||
(.0037) |
(.0038) | |||
KOK2, pot./100 |
-0.0648 |
-0.0114i | ||
(.0085) |
(.0077) | |||
R2 korj. |
0.3682 |
0.2736 | ||
Havaintoja |
1175 |
1336 |
Huom.: 1 tarkoittaa, etta estimaatti ei ole tilastollisesti merkitseva 5 prosentin Virhepaatelman todennakôi-
syydella. Keskivirheet ovat estimaattien alapuolella.
Tuloksista havaitaan odotetusti tuntipalkkojen kasvavan koulutustason myota. Lisaksi ku-
vio toistuu seka naisten etta miesten osalta lahes samanlaisena, ylemman keskiasteen olles-
sa ainoa taso, jolla naisten koulutus tuottaa oleellisesti vahemman kuin miesten vastaava.13
13
Todellisen tyokokemuksen kaytto potentiaalisen sijaan ei juuri muutα koulutus-dummyien kertoimia, tyo-
kokemusestimaattienkin ollessa miltei identtisia taulukon 3 kertoimien kanssa. Tasta syysta tosiasiallista
tyokokemusta kayttamalla saavutettuja estimointituloksia ei tassa yhteydessa analysoida sen tarkemmin.
More intriguing information
1. Contribution of Economics to Design of Sustainable Cattle Breeding Programs in Eastern Africa: A Choice Experiment Approach2. The Integration Order of Vector Autoregressive Processes
3. Feature type effects in semantic memory: An event related potentials study
4. The name is absent
5. Large-N and Large-T Properties of Panel Data Estimators and the Hausman Test
6. BODY LANGUAGE IS OF PARTICULAR IMPORTANCE IN LARGE GROUPS
7. Prizes and Patents: Using Market Signals to Provide Incentives for Innovations
8. Manufacturing Earnings and Cycles: New Evidence
9. Economies of Size for Conventional Tillage and No-till Wheat Production
10. Shifting Identities and Blurring Boundaries: The Emergence of Third Space Professionals in UK Higher Education