11
sesti tietojenkasittelypalvelujen vientiin. Myos rojaltit ja Ieasingvienti on parin viime
vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Molemmat erat ovat sidoksissa sahkoteknisen
teollisuuden vientimenestykseen.
Tietojenkasittelypalveluiden vientimenestys perustuu informaatioteknologian voi-
makkaaseen maailmanlaajuiseen kasvuun. Suomessa on perustettu viime vuosikym-
menen aikana useita it-alan yrityksia, joiden tuotannosta merkittava osa menee vien-
tiin (ks. sivu 32). Sen sijaan rakennus-, rahoitus- ja vakuutuspalvelujen seka erilais-
ten liike-elaman palvelujen vienti on pysynyt lahes paikoillaan kymmenen viime
vuoden aikana. Rahoituspalveluiden viennin merkitys on vahentynyt selvasti muun
muassa EMU-maiden yhteisen valuuttajarjestelman vuoksi.
Palvelutase, eli palveluiden viennin ja tuonnin erotus, on ollut Suomessa pitkaan
vahvasti alijaamainen (kuvio 3.3) . Kuitenkin palvelutaseen alaerat poikkeavat sel-
vasti toisistaan (ks. liite 2). Alijaama painottuu talla hetkella meriliikenteen rahtilii-
kenteeseen ja erilaisiin liike-elamaan liittyviin palveluihin (muun muassa audio-
visuaaliset ja siihen liittyvat palvelut, palvelut tytar- ja osakkuusyritysten ja sivuliik-
keiden valilla, kulttuuri- ja virkistyspalvelut jne.).
Kuvio 3.3
Palvelutase
milj. mk
Selvasti ylijaamainen sektori on tietojenkasittelypalveluiden vienti, joissa Suomen
palvelutase oli vuonna 2000 jo 4 mrd. markkaa ylijaamainen. Myos rakennusvienti,
rojaltit ja lisenssimaksut seka kuljetuspalveluiden matkustusliikenne ovat ylijaamai-
sia.
Vuonna 2000 palvelutase oli 6.4 mrd. markkaa alijaamainen. Viime vuosikymme-
nen alussa vajetta oli runsaat 14 mrd. markkaa.