28
taân mahdollisimman Iaajaan ja vakaaseen Omistuspohjaan, ja valtion edustajia
nimitetâan yhtiôiden toimielimiin Omistusosuutta vastaavassa suhteessa. (Rauta-
ruukin Iistalleottoesite 14.4.1997, 58.)
Toiset yritykset porssiyhtioiden Omistajina
Erittain merkittavia porssiyhtioiden omistajia ovat toiset yritykset, jotka tassa tut-
kimuksessa ovat Suurimpia âântenhaltijoita kaikkiaan 24 yhtiossa 51 :sta. Yritys-
ten Omistuksista ja porssiyhtioiden keskinaisista Vastakkaisomistuksista muodos-
tuu varsin monimutkaisia Omistusverkkoja, jolioin aina ei oie kovinkaan helppoa
loytââ omistajan vastuuta kantavia tahoja Omistusjarjestelyiden takaa. Esimerkiksi
Ranskassa ja jossakin maarin Saksassa muodostetaan Iukitsevia (interlocking)
Osakeomistuksia, jotka voivat olla muodoiltaan suoria ristikkaisomistuksia, joissa
molemmat osapuolet pitàvàt hallussaan merkittavia Omistusosuuksia toistensa
Osakepaaomasta. Tiima tuskin on vierasta Suomessakaan niin sanotuissa omistus-
ryhmissa, joiden avulla Vastavuoroisesti omistetaan muita yhtiôita. Osakeomis-
tukset voivat olla huomattavastikin monimuotoisia ja Vaikeaselkoisia. Muun-
muassa Franks ja Mayer (1995) huomauttivat tutkɪmuksissaan Sisapiirijar-
jestelyista (insider system), jotka koskevat yhtiôiden pâatoksenteon kontrollointia.
KyseiseIla jârjestelyllà yhtiôiden omistukset ovat jàrjestetty siten, etta yhtiôt
kontrolloivat toinen toisiaan, jolioin Ulkopuolisten Osakkeenomistajien vaikutus-
mahdollisuudet jaavât varsin minimaalisiksi. Tama voi johtaa siihen, ettâ on tar-
peen miettiâ, kuka monitoroi monitoroijaa. Monilla suurilla instituutioilla on hal-
Iitsevia Omistusasemia monissa yhtioissâ, mika sinâllaan on portfolioteorian
mukainen tapa vâhentâa diversifikaation avulla Sijoituksista koituvaa kokonaisris-
kiâ. Joissakin tapauksissa diversifikaation taso on kuitenkin niin suuri, etta
hajauttamisesta koituva teoreettinen hyôty on jo saavutettu, jolioin Iisa-
hajauttamisen voidaan katsoa olevan vain huonoa yhtion varojen Sijoittamista
(Mayer 1996, 13).
Yhtion Omistuksen keskittymisen Seurauksena johto Iuultavasti tyoskentelee
tehokkaammin ja monitoroi hallitusta paremmin, mutta Osakeomistuksen keskit-