19
kuitenkaan tarkoita sita, etta kun tupo saadaan aikaan, niin sen seurauksena tyottomyys-
aste laskee prosenttiyksikolla verrattuna sopimusta edeltavaan tilanteeseen. Kyseessa on
vain tupon vertailu sen hypoteettiseen vaihtoehtoon, eli liittokohtaiseen sopimukseen.
Lopuksi estimoitiin viela yhtalo, jossa selitettiin reaalisen kateen jaavan eli reaalisen
veronjalkeisen nettoansion muodostumista. Tassa selittajana oli yo. tupoindikaattorin
lisaksi BKT:n kasvu. Tuloksena oli, etta BKT:n kasvulla tahan on positiivinen, mutta
tilastollisesti ei kovin merkitseva vaikutus ja tupoindikaattorilla myos positiivinen ker-
roin (0.9), joka ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisesti merkitseva. Nain ollen saadaan
tulos,
Tulos 7. Tupon reaaliansioiden nousua hidastava vaikutus eliminoituu veromuutosten
kautta siten, etta reaalisten nettoansioiden nousu on neutraali tupon suhteen. Kokonai-
suudessaan kotitalouksien kaytettavissa olevien tulojen maaran suhteen tupolla on posi-
tiivinen vaikutus.
Viimeksi mainittu kohta seuraa siita, etta tupolla on positiivinen tyollisyysvaikutus, ku-
ten ylla paateltiin.