16
tyottomyysasteen muutosta. Sita selitetaan reaalisella palkkakustannuksella suhteessa
tuottavuuteen ja BKT:n kasvulla. Reaaliseen palkanmuodostukseen vaikuttaa tyotto-
myysaste, tyotulojen viivastetty osuus BKT:sta ns. Virheenkorjausmekanismina seka
BKT:n kasvu ja verokiila. Pitkalla ajalla malli kuvaa ns. tasapainotyottomyyden ja tyo-
tulojen kansantulo-osuuden tasapainotason muodostumista. Malli suljettiin siten, etta
BKT:n kasvunopeudella ei ole pitkan ajan vaikutusta tasapainotyottomyyteen; lyhyella
ajalla kyllakin tyottomyysasteeseen. BKT:n kasvun merkitsema kysyntavaikutus haipyy
tyottomyysasteesta neljassa vuodessa palkanmuodostuksen vastareaktion kautta. Mallin
pitkan ajan relaatiot on kuvattu kuviossa 8, ks. tarkemmin Alho (2002a). Siina paaoman
eksogeeninen tuottoastevaatimus (reaalikorko) maaraa sen, minka osuuden yritykset
pystyvat maksamaan palkkoina tuotoksesta pitkalla ajalla. Ammattiliittojen palkkavaa-
timuksiin ja siten palkkaneuvottelun tulokseen vaikuttaa muiden tekijoiden ohella vallit-
seva tyollisyyden ja tyottomyyden taso. Naiden voimien yhteispelista maaraytyy tasa-
painotyollisyys ja -tyottomyysaste tassa kehikossa.
Kun tupon vaikutusta arvioidaan, on otettava kantaa siihen, merkitseeko tupon syntymi-
nen myos pitkalla ajalla tyovoimakustannusten maltillisempaa nousua kuin vaihtoeh-
dossa eli liittokohtaisessa sopimuksessa. Edella tahan kysymykseen tavallaan vastattiin
myontavasti, kun kerroin C(2) poikkesi selvasti miinus ykkosesta. Mutta kysymys on
tata syvallisempi. On nimittain kysyttava, synnyttaako kattavan ja yhtalaisen tuposopi-
muksen aikaansaaminen jonain vuonna tyomarkkinoilla sellaisia paineita aikaa myoten,
etta seurauksena on paatyminen liittokohtaiseen kierrokseen, mika johtaa puolestaan
tyovoimakustannusten nousun kiihtymiseen. Talloin tupolla ei olisi palkannousua pit-
kalla ajalla hillitsevaa vaikutusta. Tama on varsin vaikea kysymys. Teknisesti tama ky-
symys merkitsee kannan ottamista eksogeenisen muuttujan aikauraan ja sen autokorre-
laatioon. Toinen tulkinta on se, etta kuten edella kohdassa 2 kuvattiin, siirtyminen tu-
posta liittokohtaiseen on seurausta tyomarkkinoiden rakenteellisesta kehityksesta, eriy-
tyvasta tuottavuuskehityksesta, jolloin tata siirtymaa ei voi panna aiemman tupon kon-
tolle.
Seuraavassa tarkasteltiin taman vuoksi kahta tilannetta:
1) Tupolla on tilapainen vaikutus reaalisiin palkkavaatimuksiin, mutta ei pitkan
ajan vaikutusta, vaan vaikutus neutraloituu pois ajan kuluessa.
2) Oletetaan, etta maltillista tulopolitiikkaa harjoitetaan pysyvasti siten, etta palk-
kavaatimukset maltillistuvat tavalla, joka pysyvasti alentaa annetulla tyotto-
myysasteella tyotulojen kansantuoteosuutta prosenttiyksikolla (nain siksi, etta
reaalipalkkojen nousu hidastuu kahdella prosenttiyksikolla ja tyotulojen kansan-
tuoteosuus on noin puolet), ks. kuvion 8 pilkkuviivoitettu tapaus.
Ensimmaisessa tapauksessa tyomarkkinamalli antoi seuraavan tuloksen, ks. kuvio 9.