The name is absent



14

Tuloksen mukaan tuposopimus hillitsee nimellista Sopimuspalkkojen nousua erittain
voimakkaasti. Vaikutus olisi kertoimen C(1) mukaan perati nelja prosenttiyksikkoa pal-
kannousua alentava. Tasta palkkamaltista puolet kuitenkin eliminoituu markkinapainei-
den kautta kertoimen C(2) perusteella. Nain ollen vaikutus on se, etta kokonaisuudes-
saan tuposopimus hillitsee reaalisten palkkakustannusten nousua noin kahdella prosent-
tiyksikolla pitkalla ajalla,
6 ks. kuitenkin keskustelua tasta alla.

Mallissa on yksi rakenteellinen ominaisuus, jota kannattaa pohtia. Suomessa tyotulojen
osuus kansantulosta on laskenut varsin voimakkaasti 1990-luvulla. Talle on esitetty eri-
laisia tulkintoja, mm. Ripatin ja Vilmusen (2001) tutkimuksessa syyksi esitettiin tekno-
logisen kehityksen muuttuminen siten, etta paaoman tehokkuus on noussut ja ns. hin-
noittelumarginaalit ovat nousseet. Yo. mallissa palkkatulojen kansantulo-osuuden lasku
selittyy tupolla, mutta vain pienelta osin.
7 Malli ei siten ole tyydyttava kuvaamaan tu-
lonjaon muutosta. Jos siihen sisallytetaan aikatrendi ja sen nelio kuvaamaan muuttunut-
ta hinnoittelumarginaalia, tupomuuttuja tulee merkityksettomaksi. Jos taas malli muute-
taan niin, etta sopimuspalkojen nousu on tietty osuus palkanmaksuvarasta (eli suureesta
p + prod), niin TUPO-muuttujan kerroin tulee myos nyt merkityksettomaksi. Tama
muotoilu ei kuitenkaan ole jarkeva, koska tupon palkkakustannusten nousua hillitseva
vaikutus otetaan silloin huomioon jo tassa keskimaaraisessa osuuskertoimessa.

Kuvio 7. Tupovaikutuksen rekursiivinen estimointitulos reaalisten palkkakus-
tannusten nousun osalta (parametri C(1)*(1
-C(2)) mallissa (10))

-----Kerroin C(1)*(1-C(2))

- - - Kerroin+2*keskivirhe

6 Sopimuspalkkayhtalon selitysaste jaa varsin alhaiseksi (13 %), kun taas ansiotasoindeksin selitys
kohoaa korkeaksi (88 %). Kokeilimme myos sosiaaliturvamaksujen kohtaantoa palkkayhtaloissa. Se sai
negatiivisen kertoimen, mika on odotusten mukainen, eli sotumaksujen nosto alentaa palkanmaksuvaraa,
mutta kertoimet eivat olleet merkitsevia ja tupomuuttujan kerroin tuli merkityksettomaksi. Samaten hin-
tayhtalossa kokeiltiin arvonlisaveron ja sotumaksujen muutoksia. Ne eivat olleet merkitsevia.

7 Tama osuus oli 1980-luvulla keskimaarin 54 % ja 1990-luvulla 51.8 %, mutta mallin antama
alenema olisi vain 0.25 %-yksikkoa talla aikavalilla.



More intriguing information

1. TOWARDS THE ZERO ACCIDENT GOAL: ASSISTING THE FIRST OFFICER MONITOR AND CHALLENGE CAPTAIN ERRORS
2. The name is absent
3. The name is absent
4. AN ECONOMIC EVALUATION OF COTTON AND PEANUT RESEARCH IN SOUTHEASTERN UNITED STATES
5. The name is absent
6. Evidence on the Determinants of Foreign Direct Investment: The Case of Three European Regions
7. Accurate and robust image superresolution by neural processing of local image representations
8. Real Exchange Rate Misalignment: Prelude to Crisis?
9. The name is absent
10. Getting the practical teaching element right: A guide for literacy, numeracy and ESOL teacher educators
11. The name is absent
12. Governance Control Mechanisms in Portuguese Agricultural Credit Cooperatives
13. How does an infant acquire the ability of joint attention?: A Constructive Approach
14. The name is absent
15. The Modified- Classroom ObservationScheduletoMeasureIntenticnaCommunication( M-COSMIC): EvaluationofReliabilityandValidity
16. A Hybrid Neural Network and Virtual Reality System for Spatial Language Processing
17. The name is absent
18. The effect of classroom diversity on tolerance and participation in England, Sweden and Germany
19. The name is absent
20. Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmalliin