11
4 EMPIIRINEN ARVIO TULOPOLITIIKAN KOKONAIS-
TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA
Kuten johdannossa on esitetty, on yllattavaa, kuinka vahan Suomessa on talous- ja tyô-
markkinatutkimuksen piirissa pyritty arvioimaan tulopolitiikan merkitysta, vaikka se on
niin keskeinen osa tyômarkkinoiden sopimusjaɪjestelmaa ja talouspolitiikkaa.4 Seuraa-
vassa pyritaan laatimaan tallainen arvio. Tavoitteena on ensin laatia arvio siita, kuinka
tupo hillitsee reaalisten tyôvoimakustannusten nousua ja sitten tehda kokonaistaloudel-
linen arvio taman merkityksesta.
Kansainvalisissa Vertailututkimuksissa on paadytty siihen, etta seka tyônantajien etta
tyôntekijôiden taholta palkkaneuvotteluissa harjoitettu koordinaatio alentaa tyôttômyyt-
ta merkittavastikin, ks. esim. Nickell (1998).
Palkkojen nimellinen nousuvauhti on 1990-luvulla selvasti vaimentunut Suomessa. So-
pimuspalkkojen nousu on vakiintunut laman jalkeen keskimaarin 3 prosentin vuositasol-
le, kuten kuvio 5 osoittaa. Koko ansiotason nousu liukumineen on ollut alle 5 prosentin
tasoa vuodessa.
Kuvio 5. Sopimuspalkkaindeksin ja ansiotasoindeksin nousu edellisen vuoden
vastaavasta neljanneksesta koko kansantaloudessa 1976-2001, %
---SOP.PALK.
о Ansiotaso
Yksi poikkeus tasta on Holm ja Romppanen (1999).
More intriguing information
1. Foreign Direct Investment and Unequal Regional Economic Growth in China2. L'organisation en réseau comme forme « indéterminée »
3. The Impact of Cognitive versus Affective Aspects on Consumer Usage of Financial Service Delivery Channels
4. EFFICIENCY LOSS AND TRADABLE PERMITS
5. Washington Irving and the Knickerbocker Group
6. Sectoral specialisation in the EU a macroeconomic perspective
7. Expectation Formation and Endogenous Fluctuations in Aggregate Demand
8. The name is absent
9. The name is absent
10. Sex differences in the structure and stability of children’s playground social networks and their overlap with friendship relations