11
4 EMPIIRINEN ARVIO TULOPOLITIIKAN KOKONAIS-
TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA
Kuten johdannossa on esitetty, on yllattavaa, kuinka vahan Suomessa on talous- ja tyô-
markkinatutkimuksen piirissa pyritty arvioimaan tulopolitiikan merkitysta, vaikka se on
niin keskeinen osa tyômarkkinoiden sopimusjaɪjestelmaa ja talouspolitiikkaa.4 Seuraa-
vassa pyritaan laatimaan tallainen arvio. Tavoitteena on ensin laatia arvio siita, kuinka
tupo hillitsee reaalisten tyôvoimakustannusten nousua ja sitten tehda kokonaistaloudel-
linen arvio taman merkityksesta.
Kansainvalisissa Vertailututkimuksissa on paadytty siihen, etta seka tyônantajien etta
tyôntekijôiden taholta palkkaneuvotteluissa harjoitettu koordinaatio alentaa tyôttômyyt-
ta merkittavastikin, ks. esim. Nickell (1998).
Palkkojen nimellinen nousuvauhti on 1990-luvulla selvasti vaimentunut Suomessa. So-
pimuspalkkojen nousu on vakiintunut laman jalkeen keskimaarin 3 prosentin vuositasol-
le, kuten kuvio 5 osoittaa. Koko ansiotason nousu liukumineen on ollut alle 5 prosentin
tasoa vuodessa.
Kuvio 5. Sopimuspalkkaindeksin ja ansiotasoindeksin nousu edellisen vuoden
vastaavasta neljanneksesta koko kansantaloudessa 1976-2001, %
---SOP.PALK.
о Ansiotaso
Yksi poikkeus tasta on Holm ja Romppanen (1999).
More intriguing information
1. Indirect Effects of Pesticide Regulation and the Food Quality Protection Act2. TINKERING WITH VALUATION ESTIMATES: IS THERE A FUTURE FOR WILLINGNESS TO ACCEPT MEASURES?
3. The name is absent
4. The name is absent
5. PRIORITIES IN THE CHANGING WORLD OF AGRICULTURE
6. National urban policy responses in the European Union: Towards a European urban policy?
7. Are combination forecasts of S&P 500 volatility statistically superior?
8. The name is absent
9. Integration, Regional Specialization and Growth Differentials in EU Acceding Countries: Evidence from Hungary
10. Monopolistic Pricing in the Banking Industry: a Dynamic Model