11
4 EMPIIRINEN ARVIO TULOPOLITIIKAN KOKONAIS-
TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA
Kuten johdannossa on esitetty, on yllattavaa, kuinka vahan Suomessa on talous- ja tyô-
markkinatutkimuksen piirissa pyritty arvioimaan tulopolitiikan merkitysta, vaikka se on
niin keskeinen osa tyômarkkinoiden sopimusjaɪjestelmaa ja talouspolitiikkaa.4 Seuraa-
vassa pyritaan laatimaan tallainen arvio. Tavoitteena on ensin laatia arvio siita, kuinka
tupo hillitsee reaalisten tyôvoimakustannusten nousua ja sitten tehda kokonaistaloudel-
linen arvio taman merkityksesta.
Kansainvalisissa Vertailututkimuksissa on paadytty siihen, etta seka tyônantajien etta
tyôntekijôiden taholta palkkaneuvotteluissa harjoitettu koordinaatio alentaa tyôttômyyt-
ta merkittavastikin, ks. esim. Nickell (1998).
Palkkojen nimellinen nousuvauhti on 1990-luvulla selvasti vaimentunut Suomessa. So-
pimuspalkkojen nousu on vakiintunut laman jalkeen keskimaarin 3 prosentin vuositasol-
le, kuten kuvio 5 osoittaa. Koko ansiotason nousu liukumineen on ollut alle 5 prosentin
tasoa vuodessa.
Kuvio 5. Sopimuspalkkaindeksin ja ansiotasoindeksin nousu edellisen vuoden
vastaavasta neljanneksesta koko kansantaloudessa 1976-2001, %
---SOP.PALK.
о Ansiotaso
Yksi poikkeus tasta on Holm ja Romppanen (1999).