The name is absent



JOHDANTO

Tulopolitiikkaa on Suomessa harjoitettu eri muodoin sodan jalkeisina vuosikymmenina,
ja varsinaisesti siita alettiin puhua 1960-luvun lopulla. Yllattavaa kuitenkin on, etta tu-
Iopolitiikan merkityksesta ei ole juuri tehty kvantitatiivisia arvioita, vaikka se on niin
keskeinen osa tyomarkkinoiden Sopimustoimintaa ja talouspolitiikkaa Suomessa.

Yleinen nakemys tulopolitiikasta on varsin myonteinen. Talloin ajatellaan, etta koordi-
noitu sopiminen palkoista on tehokkaampaa kuin koordinoimaton palkka-palkkakilpailu
liittojen valilla.

Ammattiyhdistysliikkeen puolella katsotaan, etta tulopoliittista sopimista on arvioitava
kolmen keskeisen tavoitemuuttujan kannalta:

- reaaliansioiden suotuisa kehitys

- tyollisyyden suotuisa kehitys

- inflaation hillinta,

joiden kaikkien suhteen keskitetty tulopoliittinen sopimus (tupo) voi olla edullinen ver-
rattuna vaihtoehtoonsa eli liittokohtaiseen sopimiseen. Nama kolme tavoitetta ovat kui-
tenkin siina mielessa ristiriidassa keskenaan, etta tupo voi paaasiassa edistaa tyollisyytta
hillitsemalla reaalisten tyovoimakustannusten nousua, joten ensimmaisen ja toisen koh-
dan saavuttaminen yhta aikaa vaatii sovittelua, ja naita tavoitteita joudutaan vaihtamaan
(trade-off) toisiinsa. Ammattiyhdistysliikkeelle tulopoliittisilla sopimuksilla nayttaisi
olevan myos jarjestopoliittista itseisarvoa.

Maltillinen palkkaratkaisu on finanssipolitiikan paatOksentekijoiden, hallituksen intres-
sissa inflaation hallinnan ja tyollisyyden kannalta, joten tupon syntymiseksi ollaan tai-
puvaisia kanavoimaan verohelpotuksia palkansaajille. Talla voidaan osittain kompen-
soida maltillisen palkkaratkaisun tulosta tulonmuodostuksen suhteen. Nain ollen tupon
syntyessa finanssipolitiikka voi olla kevyempaa kuin muutoin, joten viela neljanneksi
askeiseen listaan voidaan lisata:

- kaytettavissa olevien tulojen suotuisa kehitys.

Tyonantajien taholla tavoitemuuttujat tyoehtosopimusneuvotteluissa ovat osin samoja
kuin asken listattiin lisattyna silla tavoitteella, etta sopimusten kannalta on keskeista
turvata:

- yritysten kilpailukyky ja kannattavuus.

Tyonantajapuolella ei ole niin selkeaa nakemysta tupon edullisuudesta sinansa, vaan
kanta maaraytyy keskeisesti sen mukaan, mika on ratkaisun kustannustaso. Tyonantaja-
puolella mielenkiinto on ehka siirtynyt enemman kohti palkanmuodostuksen mikroky-
symyksia, kuten palkanmuodostuksen kannustavuutta yrityksissa. Palkankorotuksista
sopimista pyritaan taman tavoitteen saavuttamiseksi siirtamaan enemman yritystasolle.
Tyonantajien taholla nama pyrkimykset eivat ole kuitenkaan johtaneet olennaiseen
muutokseen sopimusjarjestelmassa, vaan tupo on edelleen yksi vaihtoehto.



More intriguing information

1. The name is absent
2. The name is absent
3. Research Design, as Independent of Methods
4. The name is absent
5. Imitation in location choice
6. MULTIMODAL SEMIOTICS OF SPIRITUAL EXPERIENCES: REPRESENTING BELIEFS, METAPHORS, AND ACTIONS
7. The quick and the dead: when reaction beats intention
8. Bargaining Power and Equilibrium Consumption
9. Word searches: on the use of verbal and non-verbal resources during classroom talk
10. The name is absent
11. The Role of Trait Emotional Intelligence (El) in the Workplace.
12. Existentialism: a Philosophy of Hope or Despair?
13. The Effects of Attendance on Academic Performance: Panel Data Evidence for Introductory Microeconomics
14. Publication of Foreign Exchange Statistics by the Central Bank of Chile
15. The name is absent
16. Uncertain Productivity Growth and the Choice between FDI and Export
17. Fertility in Developing Countries
18. Surveying the welfare state: challenges, policy development and causes of resilience
19. The name is absent
20. Empirical Calibration of a Least-Cost Conservation Reserve Program