The name is absent



seka εL on tyovoiman L kysynnan jousto yrityksissa reaalipalkan W∕P suhteen (ja on siis
negatiivinen ja oletuksen mukaan itseisarvoltaan pienempi kuin ykkonen
1) ja Ω on osa-
puolten neuvotteluvoimien suhde (=
θ∕(1)). Jos ei olisi mitaan ulkopuolista tyotto-
myysturvaa (b = 0), niin palkkataso olisi tietty osuus tuottavuudesta PQ/L. Tama osuus
on sita pienempi, mita joustavampi on tyovoiman kysynta reaalipalkan suhteen (mita
suurempi on jouston
εL itseisarvo) ja mita suurempi on yritysten neuvotteluvoima.

Tyottomyysturvan olemassaolo sen sijaan muuttaa tilanteen niin, etta palkan suhde tuot-
tavuuteen nousee tata rajaa suuremmaksi. Differentioimalla tama optimi (3) palkan ja
tuottavuuden suhteen paastaan seuraavaan tulokseen,

dW
d ( PQ / L L)


1 + εL (1- )
LW


PQ b )
WL W


(4)


Tama on myos ykkosta pienempi kuten on helppo nahda. Edelleen tama riippuvuus on
epalineaarinen tuottavuuden suhteen. Tuottavuuden kasvaessa palkka nousee niin, etta
ammattiliiton ulkoisen option (eli b:n) merkitys vahitellen haviaa, jollei myos se ole in-
deksoitu aiempaan palkkatasoon. Lopputilanne on se, etta yhtalon (4) arvo on yhta kuin
(1+
εL)∕(1+Ω-εL), mika on sama tilanne kuin kauttaaltaan silloin, kun b = 0. Jos lahde-
taan siita, etta tyovoiman kysynnan jousto reaalipalkan suhteen on 0.5, mika on suhteel-
lisen tyypillinen arvio lyhyella ajalla, ja neuvotteluvoima on yhta suuri molemmilla
osapuolilla, niin tama raja-arvo saa arvon 0.2.

Laajennetaan nyt tata tarkastelua siten, etta oletetaan, etta yrityksella on kahdenlaista
tyovoimaa L
1 ja L2 palveluksessaan,

Q = F(K,L1,L2), Fi > 0, Fii < 0, Fij > 0 ,                                      (5)
jossa F on tuotantofunktio normaalein oletuksin.

Molempia tyontekijaryhmia edustaa nyt oma ammattiliitto, joka neuvottelee tyonantaja-
liiton kanssa. Edelleen erotuksena aiemmalle lahdetaan siita, etta kumpikin ay-liitto pi-
taa tavoitteenaan paitsi omaa ylijaamaansa (rent) myos suhteellista palkkaansa verrattu-
na toiseen ammattiliittoon. Tama on kaytannon tupo-toiminnan pohjalta lahteva varsin
luonteva laajennus edella esitetylle kuvaukselle ammattiliiton tavoitteenasettelusta. Mm.
tassa suhteessa kehikkomme poikkeaa siita, minka Calmfors ja Driffill (1988) muotoili-
vat klassisessa artikkelissaan. Nain ollen ammattiliiton i, i = 1,2, tavoitefunktio voisi
olla nyt

W

(6)


Ui = WiLi + bi(Ni Д) + μi-W- ,
jossa μ kuvaa suhteelliselle palkalle annettua painoa tavoitteenasettelussa (μ > 0).

1 Tama ehto on se, etta palkka riippuu positiivisesti tuottavuudesta. Itse asiassa jousto voi olla jonkin
verran suurempikin kuin ykkonen. Tama on ero ns. monopoliliittomalliin, jolloin
θ = 0, ja ammattiliitto yk-
sin paattaa palkasta, jolloin optimissa
εL 1, jotta palkka W olisi suurempi kuin tyottomyyskorvaus b, ks.
esim. Aronsson et al. (2002). Ylla oleva neuvottelumalli on monissa suhteissa kuitenkin realistisempi, koska
kaytannossa tyon kysynnan pitkan ajan jousto reaalipalkan suhteen on yleensa korkeintaan ykkonen.



More intriguing information

1. XML PUBLISHING SOLUTIONS FOR A COMPANY
2. Land Police in Mozambique: Future Perspectives
3. Nietzsche, immortality, singularity and eternal recurrence1
4. Computational Experiments with the Fuzzy Love and Romance
5. The name is absent
6. The name is absent
7. Improving behaviour classification consistency: a technique from biological taxonomy
8. Text of a letter
9. Strategic Planning on the Local Level As a Factor of Rural Development in the Republic of Serbia
10. MULTIMODAL SEMIOTICS OF SPIRITUAL EXPERIENCES: REPRESENTING BELIEFS, METAPHORS, AND ACTIONS
11. Whatever happened to competition in space agency procurement? The case of NASA
12. A Review of Kuhnian and Lakatosian “Explanations” in Economics
13. The name is absent
14. Understanding the (relative) fall and rise of construction wages
15. THE ANDEAN PRICE BAND SYSTEM: EFFECTS ON PRICES, PROTECTION AND PRODUCER WELFARE
16. The Advantage of Cooperatives under Asymmetric Cost Information
17. Why unwinding preferences is not the same as liberalisation: the case of sugar
18. REVITALIZING FAMILY FARM AGRICULTURE
19. CONSUMER ACCEPTANCE OF GENETICALLY MODIFIED FOODS
20. Innovation and business performance - a provisional multi-regional analysis