The name is absent



Kuvio 1. Tyomarkkinoiden neuvottelutilanne kahden monopoliammattiliiton
tilanteessa

Reaktiokayrien Ieikkauspiste R kuviossa 1 on palkkaneuvottelujen ns. Nash-ratkaisu,
joka on pelin ei-yhteistoiminnallinen (ei-kooperatiivinen) ratkaisu. Sita voidaan kutsua
liittokohtaiseksi sopimustilanteeksi. Oletetaan, etta osapuolet voivat taman lisaksi sopia
kooperatiivisia keskitettyja tulopoliittisia sopimuksia (tupoja). Ne ovat periaatteessa sel-
laisia, etta ay-liitot jakavat yhteisen renttinsa, eli tavoitefunktioiden (6) summan mak-
simin keskenaan ns. sivumaksuin (side payments). Kaytannossa tallaiset maksut ja so-
pimukset eivat yleensa ole mahdollisia, joten seuraavassa oletetaan, etta tupo
sopimukset
on rajattu sellaisiksi sopimuksiksi, jotka eivat muuta palkkasuhteita Iiittojen valilla ver-
rattuna ei-kooperatiiviseen tilanteeseen
. Tuporatkaisut ovat silloin kuviossa 1 suoralla
OR. Tallainen yhteistoiminnallinen tuporatkaisu on aina molemmille liitoille parempi
kuin liittokohtainen, kuten on helppo nahda, koska liittojen ns. indifferenssikayrat ovat
pisteessa R vaaka- ja pystysuoria, joten etenemine
n suoraa OR pitkin alemmille palkoil-
le tuottaa
paremman tilanteen molemmille liitoille.2

Samaten tyonantajille tupo on edullisempi kuin Iiittokohtainen. Tama selviaa, kun deri-
voidaan yritysten voitto
π = PQ - W1L1 - W2L2 - rK palkan Wi suhteen ja sijoitetaan
tahan se ylla mainittu ehto, etta yritykset paattavat tyovoiman kysynnasta, mika merkit-
see sita, etta tyon rajatuotto (ns. marginal revenue product) ja palkkataso ovat samat ta-
sapainossa. Talloin saadaan

dπ = -(dW1)L1 - (dW2)L2 .                                           (9)

Tama on positiivinen, koska molemmat palkkatasot ovat pienemmat tupossa kuin liitto-
kohtaisessa sopimuksessa. Saamme siis tuloksen:

Tulos 1. Kahden monopoliammattiliiton kannattaa pyrkia yhdessa maltilliseen tupoon.
Yritysten kannalta keskitetty sopimus on parempi kuin liittokohtainen. Tyollisyyden
kannalta keskitetty sopimus on parempi kuin liittokohtainen.

2 Mita alempana liiton 1 indifferenssikayra sijaitsee, sita suurempi liiton 1 hyoty on. Vastaavasti
liiton 2 hyoty kasvaa siirryttaessa vasemmalle sen reaktiokayralla.



More intriguing information

1. O funcionalismo de Sellars: uma pesquisa histδrica
2. The value-added of primary schools: what is it really measuring?
3. Who’s afraid of critical race theory in education? a reply to Mike Cole’s ‘The color-line and the class struggle’
4. FASTER TRAINING IN NONLINEAR ICA USING MISEP
5. Dynamiques des Entreprises Agroalimentaires (EAA) du Languedoc-Roussillon : évolutions 1998-2003. Programme de recherche PSDR 2001-2006 financé par l'Inra et la Région Languedoc-Roussillon
6. The Impact of Cognitive versus Affective Aspects on Consumer Usage of Financial Service Delivery Channels
7. Institutions, Social Norms, and Bargaining Power: An Analysis of Individual Leisure Time in Couple Households
8. Are Public Investment Efficient in Creating Capital Stocks in Developing Countries?
9. Social Balance Theory
10. The name is absent