2 KESKITETYN TUPON JA LIITTOKOHTAISTEN SOPI-
MUSTEN SYNTY JA VERTAILU
Tavanomaisesti tyomarkkinateoriassa tarkastellaan nykyisin palkanmuodostusta siten,
etta palkoista sovitaan tyonantajien ja tyontekijoita edustavien Iiittojen valisissa neuvot-
teluissa. Seuraavassa tarkastellaan monimuotoisempaa tilannetta, jossa ty Onantajaliitto
neuvottelee palkoista kahden ammattiliiton kanssa, joiden voidaan esimerkiksi katsoa
edustavan koulutettuja ja kouluttamattomia tyontekijoita. Tama jaottelu ei ole kuiten-
kaan seuraavassa olennainen, vaan se, etta ylisummaan on olemassa kaksi ammattiliit-
toa, joiden tyontekijat tyoskentelevat yhdessa yrityksissa, joita edustavan tyonantajalii-
ton kanssa ne neuvottelevat palkoista.
2.1 Staattinen palkkaneuvottelu
Lahdetaan liikkeelle aluksi yhden ammattiliiton ja yrityksia edustavan tyonantajajarjes-
ton palkkaneuvottelusta. Tyonantajien tavoitteena on maksimoida yritysten voittoa π,
π = PQ - WL - rK , (1a)
jossa P on tuotannon hinta, Q sen maara, W palkkataso, L tyopanos (tyollisyys), r kor-
kotaso ja K on paaomakanta. Pidetaan paaomaa kiinteana tuotannontekijana lyhyella
ajalla. Ammattiliitto puolestaan maksimoi jasentensa, joita on N, kokonaistuloja U,
U = WL + b(N-L) , (1b)
jossa b on tyottomyyskorvaus ja N liiton jasenmaara, joka jakautuu tyollisiin (joita on
L) ja tyottomiin (joita on N-L). Yrityksen tulos π0 siina tapauksessa, etta se ei tuota mi-
taan (ns. fall back -tilanne), on paaoman korkoihin menevien kulujen muodostama tap-
pio, eli -rK. Ammattiliiton nollatilanne U0 on taas se, etta sen kaikki jasenet saavat tyot-
tomyyskorvausta, eli se on bN. Tyonantajien ja ammattiyhdistyksen valista neuvottelua
kuvataan tavallisesti ns. Nashin neuvottelumallilla, jossa osapuolet maksimoivat nollati-
lanteen ylittavista hyodyista muodostuvaa lauseketta,
(π - π0)θ(U - U0)1-θ = (PQ - WL)θ(L(W - b))1-θ , (2)
jossa θ on yritysten neuvotteluvoima ja 1-θ on tyontekijoiden neuvotteluvoima. Palk-
kaneuvottelut oletetaan nyt kaytavan silla rajoitteella, etta yrityksetpaattavat yksipuoli-
sesti palkkasopimuksen solmimisen jalkeen tyollisyyden ja tuotannon tason. Tama on
kummankin osapuolen tiedossa oleva lahtokohta, kun palkkaneuvotteluja kaydaan.
Naista lahtokohdista kasin voimme (2):sta valivaiheiden jalkeen johtaa seuraavan opti-
miehdon palkalle W,
W = (D + C—b— ) PQ, jossa
PQ/L L
C=
Ω-εL ( PQ -1)
L WL
(3)
1+ Ω- εL
jaD =
1+ εL
1+ Ω- εL
More intriguing information
1. Conflict and Uncertainty: A Dynamic Approach2. Gender and headship in the twenty-first century
3. Target Acquisition in Multiscale Electronic Worlds
4. The name is absent
5. INSTITUTIONS AND PRICE TRANSMISSION IN THE VIETNAMESE HOG MARKET
6. SAEA EDITOR'S REPORT, FEBRUARY 1988
7. THE CHANGING RELATIONSHIP BETWEEN FEDERAL, STATE AND LOCAL GOVERNMENTS
8. The name is absent
9. Heterogeneity of Investors and Asset Pricing in a Risk-Value World
10. The name is absent