2 KESKITETYN TUPON JA LIITTOKOHTAISTEN SOPI-
MUSTEN SYNTY JA VERTAILU
Tavanomaisesti tyomarkkinateoriassa tarkastellaan nykyisin palkanmuodostusta siten,
etta palkoista sovitaan tyonantajien ja tyontekijoita edustavien Iiittojen valisissa neuvot-
teluissa. Seuraavassa tarkastellaan monimuotoisempaa tilannetta, jossa ty Onantajaliitto
neuvottelee palkoista kahden ammattiliiton kanssa, joiden voidaan esimerkiksi katsoa
edustavan koulutettuja ja kouluttamattomia tyontekijoita. Tama jaottelu ei ole kuiten-
kaan seuraavassa olennainen, vaan se, etta ylisummaan on olemassa kaksi ammattiliit-
toa, joiden tyontekijat tyoskentelevat yhdessa yrityksissa, joita edustavan tyonantajalii-
ton kanssa ne neuvottelevat palkoista.
2.1 Staattinen palkkaneuvottelu
Lahdetaan liikkeelle aluksi yhden ammattiliiton ja yrityksia edustavan tyonantajajarjes-
ton palkkaneuvottelusta. Tyonantajien tavoitteena on maksimoida yritysten voittoa π,
π = PQ - WL - rK , (1a)
jossa P on tuotannon hinta, Q sen maara, W palkkataso, L tyopanos (tyollisyys), r kor-
kotaso ja K on paaomakanta. Pidetaan paaomaa kiinteana tuotannontekijana lyhyella
ajalla. Ammattiliitto puolestaan maksimoi jasentensa, joita on N, kokonaistuloja U,
U = WL + b(N-L) , (1b)
jossa b on tyottomyyskorvaus ja N liiton jasenmaara, joka jakautuu tyollisiin (joita on
L) ja tyottomiin (joita on N-L). Yrityksen tulos π0 siina tapauksessa, etta se ei tuota mi-
taan (ns. fall back -tilanne), on paaoman korkoihin menevien kulujen muodostama tap-
pio, eli -rK. Ammattiliiton nollatilanne U0 on taas se, etta sen kaikki jasenet saavat tyot-
tomyyskorvausta, eli se on bN. Tyonantajien ja ammattiyhdistyksen valista neuvottelua
kuvataan tavallisesti ns. Nashin neuvottelumallilla, jossa osapuolet maksimoivat nollati-
lanteen ylittavista hyodyista muodostuvaa lauseketta,
(π - π0)θ(U - U0)1-θ = (PQ - WL)θ(L(W - b))1-θ , (2)
jossa θ on yritysten neuvotteluvoima ja 1-θ on tyontekijoiden neuvotteluvoima. Palk-
kaneuvottelut oletetaan nyt kaytavan silla rajoitteella, etta yrityksetpaattavat yksipuoli-
sesti palkkasopimuksen solmimisen jalkeen tyollisyyden ja tuotannon tason. Tama on
kummankin osapuolen tiedossa oleva lahtokohta, kun palkkaneuvotteluja kaydaan.
Naista lahtokohdista kasin voimme (2):sta valivaiheiden jalkeen johtaa seuraavan opti-
miehdon palkalle W,
W = (D + C—b— ) PQ, jossa
PQ/L L
C=
Ω-εL ( PQ -1)
L WL
(3)
1+ Ω- εL
jaD =
1+ εL
1+ Ω- εL