The name is absent



Neuvotteluratkaisu (6):n tapauksessa on laajennus kaavalle (3) ja on muodoltaan varsin
monimutkainen, ja sita on parempi havainnollistaa graafisesti, mihin nyt siirrytaan.
Palkkaneuvottelut kaydaan Iiittojen toimesta tyonantajan kanssa joko ei-koopera-
tiivisesti, mita kutsumme Iiittokohtaiseksi ratkaisuksi, tai sitten tietylla tavalla yhteis-
toiminnassa sovituksi ratkaisuksi, jota kutsumme tuposopimukseksi. Viimeksi mainittua
kuvaamme tarkemmin hetken kuluttua.

Ns. monopoliammattiliiton tapauksessa ay:lla on kaikki valta paattaa palkankorotuksis-
ta, mutta silla rajoitteella edelleen, etta yritykset paattavat sopimuksen jalkeen tyolli-
syyden tason. Talloin yhtalossa (2) valtaparametri θ = 0, eli neuvottelutulos maaraytyy
vain ay:n tavoitteesta. Toisaalta nyt samanaikaisesti myos toinen tyontekijaliitto paattaa
palkastaan.

Liiton 1 hyvinvointi U1 maaritelmassa (6) riippuu omasta ja naapuriliiton palkasta, eli
U1=U(W1,W2), jossa UW2< 0, koska naapuriliiton palkan nousu vahentaa myos liiton 1
tyollisyytta ja alentaa sen suhteellista palkkaa. Vastaava patee liitolle 2.

Liiton 1 reaktiokayra Ri liiton 2 palkan suhteen maaritellaan sina liiton 1 palkkana W1,
joka tuottaa suurimman hyodyn liitolle 1, kun liiton 2 palkka on annettu. Eli on

W1 = R1(W2), jossa tyypillisesti R1’ < 0.                               (7)

Reaktio toisen ay-liiton palkkaan on tassa merkitty negatiiviseksi, koska toisen liiton
palkan W2 noustessa ammattiliiton 1 kokema ”jakovara” yrityksen tuottavuudesta pie-
nenee ja myos sen tyovoiman kysynta laskee. Toisaalta taas paine korottaa omaa palk-
kaa nousee, koska palkkasuhde, joka vaikuttaa yhtalossa (6), muodostuu liitolle 1 huo-
nommaksi. Jatkossa oletetaan, etta tama palkkakilpailu ei paina niin paljon ammattilii-
ton tavoitteissa kuin omien jasenten tyollisyys. Mutta on mahdollista, etta todellisuudes-
sa palkkojen valinen interaktio on mutkikkaampi kuin miten nyt muotoillaan. Oletetaan
edelleen, etta yhtalon (7) mukainen reaktio on itseisarvoltaan ykkosta pienempi, mika
on luultavaa, koska talloin ammattiliitto voi kompensoida palkkansa laskua silla, etta
sen suhteellinen palkka ei laske taysimaaraisesti. Talloin neuvottelujen liittokohtainen
ratkaisu on teknisesti ilmaistuna yksikasitteinen ja stabiili. Tilannetta havainnollistaa
kuvio 1, jossa reaktiokayrien on yksinkertaisesti oletettu olevan suoria.

Liiton 1 jokin indifferenssikayra on maaritelman mukaan U1(W1,W2) = c, jossa c on va-
kio. Tasta voidaan differentioimalla ratkaista W2:n riippuvuus W1:sta,

dW     dW

U„ + U17 2- = 0 ⇒ 2

11    12 dW       dW


U11

U12


(8)


Maksimissa liiton 1 reaktiokayralla R1 osoittaja on maaritelman mukaan nolla, ja koska
nimittaja on negatiivinen, voidaan paatella, etta liiton 1 ja liiton 2 indifferenssikayrilla
on kuviossa 1 osoitettu muoto.



More intriguing information

1. The name is absent
2. Non Linear Contracting and Endogenous Buyer Power between Manufacturers and Retailers: Empirical Evidence on Food Retailing in France
3. Cross border cooperation –promoter of tourism development
4. The name is absent
5. Fiscal Reform and Monetary Union in West Africa
6. The name is absent
7. PROJECTED COSTS FOR SELECTED LOUISIANA VEGETABLE CROPS - 1997 SEASON
8. The Social Context as a Determinant of Teacher Motivational Strategies in Physical Education
9. Infrastructure Investment in Network Industries: The Role of Incentive Regulation and Regulatory Independence
10. Evidence on the Determinants of Foreign Direct Investment: The Case of Three European Regions