set (Klette, Moen & Griliches 2000). Kritiikin mukaan analyyseissa ei yleensa ole huo-
mioitu julkisen t&k-rahoituksen maaraytymiseen vaikuttavia tekijoita. Keskeinen aiem-
piin tutkimuksiin Iiittyva ongelma koskee julkisen t&k-rahoituksen ja yritysrahoitteisen
t&k:n vuorovaikutusta. Useissa tutkimuksissa on arvioitu julkisen t&k-rahoituksen vai-
kutusta yritysrahoitteiseen t&k-toimintaan, mutta niissa ei yleensa ole huomioitu yritys-
rahoitteisen t&k:n vaikutusta julkisen t&k-rahoituksen saamiseen. Tasta syysta ekono-
metristen analyysien tulokset voivat muodostua virheellisiksi (ks. esim. Asplund &
Kiander 2003).
Tama tutkimus keskittyy analysoimaan julkisen t&k-rahoituksen vaikutuksia suomalai-
siin yrityksiin. Suomen korkea t&k-panostus herattaa kysymyksen julkisen sektorin roo-
lista tutkimustoiminnassa. Lisaksi Suomessa etenkin metalli- ja elektroniikkateollisuus
on investoinut vahvasti t&k-toimintaan. Tasta syysta erityinen mielenkiinto kohdistuu
julkisen t&k-rahoituksen rooliin metalli- ja elektroniikka-alojen yrityksissa.
1.2 Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat:
- Mitka tekijat selittavat t&k-investointej a?
- Mitka ovat aiemman taloustieteellisen tutkimuksen keskeiset tulokset julkisen rahoi-
tuksen vaikutuksista yritysten t&k-toimintaan?
- Mika on julkisen rahoituksen rooli metalli- ja elektroniikkateollisuuden t&k-
investoinneissa?
- Miten julkinen t&k-rahoitus on vaikuttanut metalli- ja elektroniikkateollisuuden
t&k-investointeihin?