JOHDANTO
Tassa tutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen yksilotason tuottoasteiden kehitysta Suo-
messa. Esiteltavat tutkimustulokset on saatu aikaan estimoimalla Mincerin palkkayhtaloita
Tilastokeskuksen tyovoimatutkimuksen (Tt) Poikkileikkausaineistojen pohjalta. Lisaksi
selvitetâân koulutuksen tuottoasteiden herkkyytta suhteessa palkka-yhtalon spesifikaatioon
ja kaytettyyn estimointitekniikkaan.
Ensisijainen syy Tt:n aineistojen kayttamiseen yksiloiden palkkaerojen ja koulutuksen vuo-
rovaikutuksen tarkasteluun on se, etta Tt on ainoa koko Suomen tyomarkkinoita koskeva
keskimaaraisten yksilotason tuntipalkkojen laskemisen mahdollistava tietokanta.1 Lisaksi
Tt:ta on hiljattain taydennetty palkkatiedoilla kahden lisavuoden (1984 ja 1995) osalta, jo
aikaisemmin taydennettyjen neljan vuoden (1987, 1989, 1991 ja 1993) lisaksi. On kuiten-
kin selvaa, etta ajanjakso edelleenkin on liian lyhyt paljastaakseen koulutuksen tuottoastei-
den pitkan aikavalin kehityssuunnat.2
Ansiotyossa olevat miehet ja naiset on analysoitu kummatkin erikseen, jattaen yrittajat tut-
kimuksen ulkopuolelle. Miesten osalta on tutkittu vain kokopaivatyossa olevia, kun taas
naisten osalta mukana ovat myos osa-aikatyolaiset. Talla naisten ja miesten kategorioiden
valisella maarittelyerolla ei sellaisenaan ole merkitysta laskettuihin koulutuksen tuottoas-
teisiin Suomessa, silla osa-aikatyontekijoiden osuus tyovoimasta oli viela vuonna 1995 hy-
vin vahainen. Kansainvalisen perspektiivin kannalta valitut otosrajaukset ovat kuitenkin
hyodyllisia parantaen tulosten vertailukelpoisuutta muiden maiden tulosten kanssa; osa-
aikatyossa kayvien naisten osuushan vaihtelee huomattavasti eri Euroopan maiden valilla,
miesten vastaavan osuuden ollessa edelleenkin pieni useimmissa maissa.3
Seuraavassa jaksossa esitellaan kaytetty aineisto ja estimoitavan ansioyhtalon spesifi
muoto. Jaksossa 3 selostetaan ja analysoidaan estimoidut keskimaaraiset inhimillisen paa-
oman tuottoasteet, paapainon ollessa koulutusvuosien tuotoissa. Jaksossa 4 kiinnitetaan
huomiota koulutusvuosien sijasta saavutettuun koulutusasteeseen. Verotukseen liittyvia
koulutusinvestointien brutto- ja nettotuottoja vertaillaan jaksossa 5. Jaksossa 6 tutkitaan
mahdollisia naisten estimointituloksia vaaristavia havaintoaineiston valikoitumiseen ja
kayttoon liittyvia tekijoita. Yhteenveto loppupaatelmineen on jaksossa 7.
2 HAVAINTOAINEISTO JA MALLISPESIFIKAATIO
Tt tarjoaa koko Suomen vaestoa edustavan tutkimusaineiston. Otos on perinteisesti sisalta-
nyt noin 9000 15-64 -vuotiasta henkiloa jaoteltuna eri tasoille ian, sukupuolen ja asuinalu-
een mukaan. Naiden yksilotason tietojen lisaksi myos aineiston sisaltama koulutus- ja an-
1 Tt on myos ainoa tiedosto, joka mahdollistaa tuottolaskelmien vertailun kayttaen vuositason ansioita
tuntipalkkojen sijaan. Estimoidut tuotot ovat kaikkina vuosina huomattavasti korkeampia kaytettaessa
vuosiansioita selitettavana muuttujana. Esimerkiksi vuonna 1993 tuntipalkkaan perustuva yhden lisa-
kouluttautumisvuoden seka naisille etta miehille tuoma tuottoaste oli 9 prosenttia, kun taas vuosiansioi-
hin perustuva lisavuoden tuottoaste oli 11 prosenttia.
2 Henkiloiden vuosiansioihin ja vaestolaskennan tietoihin vuosilta 1970-90 perustuvien aikaisempien tut-
kimusten mukaan koulutuksen tuottoaste pieneni Suomessa koko 1970-luvun ajan, mutta pysyi paaosin
muuttumattomana 1980-luvulla. Asplund (1999) sisaltaa laajan katsauksen aihepiirin suomalaisiin tutki-
muksiin.
3 Katso esim. Asplund ja Persson (2000).
More intriguing information
1. Fiscal Insurance and Debt Management in OECD Economies2. PERFORMANCE PREMISES FOR HUMAN RESOURCES FROM PUBLIC HEALTH ORGANIZATIONS IN ROMANIA
3. The name is absent
4. Keystone sector methodology:network analysis comparative study
5. The name is absent
6. The name is absent
7. Regional differentiation in the Russian federation: A cluster-based typification
8. WP RR 17 - Industrial relations in the transport sector in the Netherlands
9. The duration of fixed exchange rate regimes
10. Konjunkturprognostiker unter Panik: Kommentar