JOHDANTO
Tassa tutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen yksilotason tuottoasteiden kehitysta Suo-
messa. Esiteltavat tutkimustulokset on saatu aikaan estimoimalla Mincerin palkkayhtaloita
Tilastokeskuksen tyovoimatutkimuksen (Tt) Poikkileikkausaineistojen pohjalta. Lisaksi
selvitetâân koulutuksen tuottoasteiden herkkyytta suhteessa palkka-yhtalon spesifikaatioon
ja kaytettyyn estimointitekniikkaan.
Ensisijainen syy Tt:n aineistojen kayttamiseen yksiloiden palkkaerojen ja koulutuksen vuo-
rovaikutuksen tarkasteluun on se, etta Tt on ainoa koko Suomen tyomarkkinoita koskeva
keskimaaraisten yksilotason tuntipalkkojen laskemisen mahdollistava tietokanta.1 Lisaksi
Tt:ta on hiljattain taydennetty palkkatiedoilla kahden lisavuoden (1984 ja 1995) osalta, jo
aikaisemmin taydennettyjen neljan vuoden (1987, 1989, 1991 ja 1993) lisaksi. On kuiten-
kin selvaa, etta ajanjakso edelleenkin on liian lyhyt paljastaakseen koulutuksen tuottoastei-
den pitkan aikavalin kehityssuunnat.2
Ansiotyossa olevat miehet ja naiset on analysoitu kummatkin erikseen, jattaen yrittajat tut-
kimuksen ulkopuolelle. Miesten osalta on tutkittu vain kokopaivatyossa olevia, kun taas
naisten osalta mukana ovat myos osa-aikatyolaiset. Talla naisten ja miesten kategorioiden
valisella maarittelyerolla ei sellaisenaan ole merkitysta laskettuihin koulutuksen tuottoas-
teisiin Suomessa, silla osa-aikatyontekijoiden osuus tyovoimasta oli viela vuonna 1995 hy-
vin vahainen. Kansainvalisen perspektiivin kannalta valitut otosrajaukset ovat kuitenkin
hyodyllisia parantaen tulosten vertailukelpoisuutta muiden maiden tulosten kanssa; osa-
aikatyossa kayvien naisten osuushan vaihtelee huomattavasti eri Euroopan maiden valilla,
miesten vastaavan osuuden ollessa edelleenkin pieni useimmissa maissa.3
Seuraavassa jaksossa esitellaan kaytetty aineisto ja estimoitavan ansioyhtalon spesifi
muoto. Jaksossa 3 selostetaan ja analysoidaan estimoidut keskimaaraiset inhimillisen paa-
oman tuottoasteet, paapainon ollessa koulutusvuosien tuotoissa. Jaksossa 4 kiinnitetaan
huomiota koulutusvuosien sijasta saavutettuun koulutusasteeseen. Verotukseen liittyvia
koulutusinvestointien brutto- ja nettotuottoja vertaillaan jaksossa 5. Jaksossa 6 tutkitaan
mahdollisia naisten estimointituloksia vaaristavia havaintoaineiston valikoitumiseen ja
kayttoon liittyvia tekijoita. Yhteenveto loppupaatelmineen on jaksossa 7.
2 HAVAINTOAINEISTO JA MALLISPESIFIKAATIO
Tt tarjoaa koko Suomen vaestoa edustavan tutkimusaineiston. Otos on perinteisesti sisalta-
nyt noin 9000 15-64 -vuotiasta henkiloa jaoteltuna eri tasoille ian, sukupuolen ja asuinalu-
een mukaan. Naiden yksilotason tietojen lisaksi myos aineiston sisaltama koulutus- ja an-
1 Tt on myos ainoa tiedosto, joka mahdollistaa tuottolaskelmien vertailun kayttaen vuositason ansioita
tuntipalkkojen sijaan. Estimoidut tuotot ovat kaikkina vuosina huomattavasti korkeampia kaytettaessa
vuosiansioita selitettavana muuttujana. Esimerkiksi vuonna 1993 tuntipalkkaan perustuva yhden lisa-
kouluttautumisvuoden seka naisille etta miehille tuoma tuottoaste oli 9 prosenttia, kun taas vuosiansioi-
hin perustuva lisavuoden tuottoaste oli 11 prosenttia.
2 Henkiloiden vuosiansioihin ja vaestolaskennan tietoihin vuosilta 1970-90 perustuvien aikaisempien tut-
kimusten mukaan koulutuksen tuottoaste pieneni Suomessa koko 1970-luvun ajan, mutta pysyi paaosin
muuttumattomana 1980-luvulla. Asplund (1999) sisaltaa laajan katsauksen aihepiirin suomalaisiin tutki-
muksiin.
3 Katso esim. Asplund ja Persson (2000).